Saija Lehtosen käsissä hirvensorkat muuttuvat kiiltäviksi koruiksi

Korumuotoilija Saija Lehtosta kiehtoo tekijän kädenjälki – luonnossakaan mikään ei ole sarjatuotantoa.

Juttusarjassa sinua edeltänyt valokuvaaja Ossi Piispanen kertoi arvostavansa ajattelijoita ja oman tiensä kulkijoita, jotka osaavat ja uskaltavat olla erilaisia. Käyttämäsi materiaalit ja tekniikat olivat tehneet vaikutuksen. Miltä hänen sanansa kuulostivat?

Oli tosi mukava kuulla, että jollekin ulkopuoliselle on muodostunut monista käyttämistäni tekniikoista ja materiaaleista samanlainen, yhtenäinen kuva kuin itsellänikin on päässä.

Miten päädyit suunnittelemaan ja tekemään tuotteita luonnontuotteista?

Ehkä se tulee verenperintönä. Äitini ja mummuni ovat ommelleet ja tehneet ryijyjä ja raanuja, isä korjannut moottorit. Olen kasvanut siihen, että asioita tehdään itse. Jos jotakin tarvitaan, asia ratkaistaan käyttämällä sitä, mitä on. Nykyään painotetaan, että on erikseen luovia aloja, mutta maaseudulla luovuus on ollut selviytymistä, koska kaupat ovat kaukana eikä välttämättä ole ollut varaa ostaa asioita. Kun olen kotoisin sieltä mistä olen, Karstulan syrjäseudulta, luonto on mielenmaisemaani. Minulle on sopinut olla yksinään, se on kasvattanut mielikuvitusta.

Mitä kaikkea teet?

Teen koruja, joissa käytän pääsääntöisesti kalannahkaa, hirvenkynttä ja hopeaa. Lisäksi teen käsitöitä; esimerkiksi mateennahasta rusetteja ja solmiota, pieniä käsilaukkuja. Riistaeläinten nahoista teen rukkasia, korvaläppiä ja hattuja. Teen myös tilaustöitä: eräs asiakas teetti veljelleen lahjaksi solmion heidän yhdessä pyytämiensä mateiden nahoista. Opiskelen kuvataiteilijaksi, ja käytän taiteessanikin samoja materiaaleja: on kalansuomuja, hirvenkarvoja, puuta. Olen myös soveltanut vanhoja tekniikoita, punon esimerkiksi virsuja huovasta ja opetan tätä.

Miten keksit tehdä koruja hirvensorkista?

Olen tehnyt hirvenkynsikoruja opiskeluajoista lähtien. Hirvi on minulle tärkeä pohjoisen luonnon valtiaana. Eläimen majesteetillinen ulkonäkö ja omat läheiset kohtaamiset luonnossa hirven kanssa ovat voimistaneet yhteyttäni siihen. Tehdessäni töitä hirven luista aloin katsella sorkkia. Ne ovat luonnostaan mustia ja käyvät korumateriaaliksi hienosti, koska ovat kevyitä ja kestäviä. Niistä voi tehdä massiivisiakin koruja. Hirvensorkista on tehty historiassa ainakin soittimia ja leluja, ehkä kampojakin, mutta niiden muokkaaminen nykyaikaisiksi koruiksi on uusi juttu.

Mikä työläissä prosesseissa viehättää?

Opiskelin tekstiilimuotoilijaksi Kuopion Muotoiluakatemiassa. Ollessani Islannissa työharjoittelussa kiinnostus luonnonmateriaaleja kohtaan vahvistui. Minua kiinnostaa ekologisuuden ja vanhojen taitojen yhdistäminen – tämä on tavallaan vanhaa mutta kuitenkin täysin nykyaikaa. Se, että asiat eivät tapahdu hetkessä, on meditatiivista. Kun viettää aikaa työn ääressä, pääsee paremmin sisälle sekä tekemiseen että materiaaliin. Tekijä tulee enemmän yhdeksi työn kanssa kuin jos sen tekisi kone. Minua kiinnostaa se, kuinka tekijä vaikuttaa työhön ja jättää siihen kädenjälkensä. Kaikista töistä tulee väkisinkin pikkuisen erilaisia. Se kuvastaa koko maailmaa: luonnossa mikään ei ole sarjatuotantoa.

Mikä sinua inspiroi?

Niin kliseistä kuin se onkin, pohjoinen luonto. On hämmästyttävä kokemus olla osana luontoa – sen kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen, että olemme kaikki yhteydessä. Kaikessa tekemisessäni on takana kunnioitus luontoa ja tätä ykseyttä kohtaan.

Ketä ihailet tai seuraat?

Elina Korria, joka suunnittelee ekologisia, Suomessa kierrätysmateriaaleista valmistettuja vaatteita – voisiko sanoa jopa, että hän on muoti-aktivisti. Elinalla on Mea-niminen vaatemerkki. Pidän Elinan tyylikkäästä ja selkeästä muotokielestä sekä siististä työn jäljestä. Ideologia ohjaa kaikkea hänen tekemistään, eli materiaalit ovat kierrätettyjä ja kaikki vaiheet on mietitty niin, että uusia vaatteita ja muotia voi luoda mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Elina myös tuo tätä ”sanomaa” julki esiintymällä ja pitämällä työpajoja. Hän on aurinkoisella, ystävällisellä energiallaan mukana myös monessa muussa.

Saija Lehtonen on mukana kuvataiteen Masters of Saimaa -näyttelyssä galleria Forum Boxissa Helsingissä 19.6.–14.7. (Ruoholahdenranta 3 A).

Kuvat: Ossi Piispanen ja Jyrki Luukkonen