Vesi tieteen ja taiteen rajapinnoilla

Maailman vesipäivää vietettiin 22.3. veden ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä pohtien. Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 1992 käynnistämän vuotuisen vesipäivän tarkoituksena on herättää keskustelua ja lisätä ymmärrystämme maailman vesivarantojen vaikutuksesta sekä taloudelliseen tuottavuuteen ja että sosiaaliseen hyvinvointiin. Pääsy puhtaan veden äärelle ei toteudu kaikille yhtäläisesti. Kiinnittämällä huomiota veden saatavuuteen voimme samalla ratkoa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon haasteita.

Tulevana kesänä Fiskarsin ruukkikylässä ja kylää halkovan Fiskarsinjoen varrella järjestettävän Fiskars Village Art & Design Biennalen näyttelyissä taiteilijat, muotoilijat ja tutkijat lähestyvät vettä sekä elämyksellisenä elementtinä että tieteen ja taiteen rajapinnoilla käytävän keskustelun teemana.

Veden taju -näyttely käsittelee ihmisen suhdetta veteen

”Suomessa olemme tottuneet veden runsauteen, mutta ympäristön muutokset haastavat arkisen suhteemme veteen uudella tavalla. Siksi vedestä huolehtiminen on yhä tärkeämpää.  Tässä muutoksessa jokaisen henkilökohtaisella vesisuhteella on merkittävä rooli”, kuvailee Veden taju -näyttelyn kuraattorina toimiva taiteilija-tutkija Riikka Latva-Somppi

Vesi yhdistää ihmisen luontoon sekä materiaalisesti että metafyysisesti. Yksittäisinä ihmisinä sekä osana ekosysteemiä olemme riippuvaisia puhtaasta vedestä. Ekokriisien aikakaudella suhteemme veteen on muutoksessa, eikä tiede yksin pysty muuttamaan toimintamallejamme. Taiteen ja muotoilun kautta voidaan luoda linkkejä tieteen ja kriittisen toiminnan välille. 

Luovin tuottama Viljamakasiinin sisäänkäyntikerrokseen avautuva näyttely käsittelee ihmisen ymmärrystä vedestä, veden tajua. Näyttelyn keskeisenä ajatuksena on, että tieto, tunteet ja toiminta vaikuttavat siihen millainen veden tajumme on. Näyttely avaa veden tajua muotoilun, taiteen, tieteen ja henkilökohtaisten kokemusten kautta. Mukana on taide- ja muotoiluprojekteja sekä taiteen ja tieteen rajat ylittäviä tutkimusprojekteja, joissa tutkitaan muun muassa veden tajun merkitystä veden hoivaan ja muovin ja veden moninaisia yhteyksiä. Näyttely aktivoi kävijää pohtimaan omaa vesisuhdettaan.

Näyttelyssä mukana muun muassa kuvataiteilija Pia Sirén, arktisen alueen politiikan tutkija Sohvi kangasluoma ja taiteilijaduo Karoline Hjorth ja Riitta Ikonen. 

Lisää Veden taju -näyttelystä löytyy täältä.

Kaste levittäytyy ruukkimaisemaan

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoman Kaste-näyttelyn kuratoi arkkitehti Marco Casagrande. Ukrainassa kestävän arkkitehtuurin ja jälleenrakennuksen parissa professorina toimivalla Casagrandella onkin oma ajankohtainen näkökulmansa veden teemoihin. “Ukrainassa tällä hetkellä monissa kerrostaloissa ei tule kraanasta vettä, mutta vanhat mummot muistavat lähteiden paikat, joihin nyt turvaudutaan. Nuoremmat kantavat niistä vettä kerroksiin mummoillekin”, kertoo Harkovasta tavoitettu Casagrande. 

Kaste-näyttely tarkastelee veden teemaa Kuparipajan näyttelytilasta ympäristöön levittäytyvien paikkasidonnaisten taideteosten ja eri ulottuvuuksien välillä risteilevän, ajattelua haastavan sisällön kautta. 

Kesän taiteilijalistalla on 50 tekijää eri taiteenaloilta. Uusia teoksia nähdään muun muassa kuvanveistäjä Kim Simonssonilta, dokumentaristi Georg Grotenfeltiltä, muotoilija Mari Isopahkalalta sekä kuvataiteilija Katja Öhrnbergiltä, jonka teokset käsittelevät merten saastumisen ongelmaa. 

Turvallinen ja yhdenvertainen tulevaisuus edellyttää yhteisten vesivarantojemme vaalimista, mikä vaatii tietoisuuden lisäämistä, pieniä paikallisia tekoja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kaste -näyttelyllään Fiskarsin Käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta ottaa osaa Maailman vesipäivän viestiin siitä, että puhdas vesi on elämän edellytys ja ihmisoikeus.

Taiteilija Mari Isopahkala, kuvaaja: Chikako Harada
Taiteilija Kim Simonsson, kuvaaja: Marko Kaiponen

Lisää Kaste-näyttelystä löytyy täältä.

Materiaalien virta: muotoilun elinkaaren uudelleenmäärittely

Viljamakasiinin päänäyttelyn yhteistyö yliopistojen kanssa jatkuu jälleen. Vuonna 2022 mukana oli The École cantonale d’art de Lausanne (Ecal) Lausannesta, ja vuonna 2024 The Architectural Association (AA) School of Architecture Lontoosta. 

Tulevana kesänä Aalto-yliopiston professorien Tomek Rygalikin ja Katrin Greilingin kuratoima Material Flow esittää radikaalin uudelleentulkinnan kiertotaloudesta Aalto-yliopiston huonekalusuunnittelun koulutusohjelman näkökulmasta. Näyttely tuo esiin kunnianhimoisen korkeatasoisia opiskelijatöitä, jotka haastavat lineaarisen ”ota–valmista–hävitä” -ajattelumallin.

Tarkastelemalla materiaaleja osana jatkuvaa ja virtaavaa kiertoa teokset tutkivat aineen matkaa sen raaka-aineellisista lähtökohdista käyttöesineiksi ja lopulta takaisin osaksi luontoa. Näyttely rakentuu kolmen tutkimusteeman varaan pohtien perinteisten sisustus- ja tilatyyppien rajojen venyttäminen kohti uusia, vielä kartoittamattomia käyttötapoja. Lisäksi näyttely tutkii elollisen tuotannon sivuvirtojen ja jätteen muuntamista skaalautuviksi, korkeatasoisiksi sisustusratkaisuiksi. 

Kolmantena teemana näyttelyssä toteutuu monomateriaalinen muotoilu, millä tarkoitetaan syvällistä paneutumista puun, metallin ja lasin työstämiseen; suunnittelua, joka tähtää pitkäikäisyyteen, kauniiseen patinoitumiseen ja helppoon purettavuuteen.

Rinnakkaisohjelma

Fiskars Village Art & Design Biennalen ohjelmiston yhteisöllisyys ja monimuotoisuus varmistetaan kokoamalla alueen taiteilijoiden, muotoilijoiden, gallerioiden ja työpajojen järjestämistä tapahtumista riemastuttavan moniääninen rinnakkaisohjelma. Mukaan voivat hakea monenlaiset poikkitaiteelliset tapahtumat: näyttelyt, näytökset, työhuonevierailut, taidekävelyt sekä esimerkiksi taiteilijaillalliset ja juhlat. Hakulomake ja lisätietoja löytyy täältä.