Helsingin muuttuva muoto: Kohti pilviä vai horisonttia?
Weeklyn uusi juontajaystävä on Päivi Häikiö! Häikiö on graafikko ja taiteidentutkimuksen maisteri, joka näkee maailman visuaalisina järjestelminä ja loputtoman kiinnostavina tarinallisina viittauksina nykyisen ja menneen välillä.
Päivin ja Annin ensimmäisessä yhteisessä jaksossa keskustellaan muutoksista kaupunkimme siluetissa. Helsinki on asettunut Itämeren piiskaavalle rannalle, muotoutuen sen rantaviivaa pitkin, karaten aina kauemmas länteen, itään ja pohjoiseen. Helsingin kohtaa puhtaimmillaan lähestyessä mereltä: Carl Ludwig Engelin puhdaslinjainen kirkko piirtyy valkoisena usein niin harmaata taivasta vastaan, sen edessä laivat, vähän vinksahtanut kauppatori, uusklassiset rakennukset pastellisine väreineen. Kirjeessään vuodelta 1818 saksalaiselle ystävälleen kaupunginarkkitehti Engel toteaa: “Koko Suomi on yksi ainoa kallion järkäle. Sisempänä on vuorten ja kallioiden välissä järviä ja soita, mutta pitkin merenrantoja on aika miellyttäviä laaksoja, jotka on rakennettu äärimmäisen ahkerasti ja huolellisesti. Helsinki on meren rannalla, mutta koko maasto on kauttaaltaan kalliota ja niinpä täytyykin räjäytellä talonkorkuisia vuoria, siellä minne on vedettävä uusia katuja. Kiven louhinnasta johtuvia pamauksia ja jyrähdyksiä on sen takia päivittäin joka paikassa.”
200 vuotta Engelin toiveikkaiden visioiden jälkeen, Helsinki elää ja muuttaa muotoaan edelleen. Ja niitä kiven louhinnasta johtuvia pamauksia ja jyrähdyksiäkin kuullaan. Taloja puretaan, rakennetaan uusia, kaivetaan valtavia kuoppia, levittäydytään maan alle ja päälle korkeammalle kuin koskaan. Kadut ovat tämän tästä auki, ja kantakaupunkiin kaavoitetaan yhä uusia hotelleja, tornitaloja ja kaupunkilaisten olohuoneiksi kutsuttuja uudiskohteita, jotka puistomaisten miljöiden sijaan usein näyttäytyvät kauppakeskuksina. Helsinki karkaa myös rantaviivojensa ulkopuolelle, lisää maata raivataan käyttöön merestä, paalutetaan, siirretään rantaviivaa, läjitetään lisää ja lisää maata veteen, annetaan talojen kurkoittaa veden päälle. Samalla tilaa nipistetään vakiintuneilta ja historiallisesti arvokkailta puistoilta ja metsäalueilta kuin vaivihkaa.
Helsingin muoto, luonne ja kehitys ovat teemoja, jotka nousevat pintaan kärjistyen ja helposti. Kenellä on oikeus päättää, miten kaupunki kehittyy? Millaista Helsingille tyypillisen arkkitehtuurin tulisi olla? Mitkä adjektiivit määrittelevät tulevaisuuden Helsinkiä? Mitä tulevaisuutta itse asiassa rakennetaan ja kenen ehdoilla? Mitä kaupunki omistaa? Ja jos se myy omistustaan, säilyykö kulttuuriperintö arvossaan? Kuka päättää, mikä on oikea rakenne tulevaisuuden Helsingille?
Helsinki Design Weeklyn viikon jaksossa juttua Helsingistä ja horisonteista, arkkitehtuurista ja taiteesta. Vieraana on entinen arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö ja Espoon kaupunginmuseon johtaja Timo Tuomi, joka on toimittanut ja kirjoittanut mm. useita arkkitehtejä ja rakennettua ympäristöä koskevia teoksia. Timo Tuomi on yksi vastikään julkaistun arkkitehtuuripamfletin Kenen kaupunki toimittajista.
Asiantuntijana on myös valokuvataiteilija Anna Niskanen, joka kertoo ihmisen luontosuhteesta, horisonteista ja sinisestä väristä, sekä siitä, millaisessa kaupungissa olisi hyvä asua. Anna Niskanen on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka valmistui Aalto-yliopistosta valokuvataiteen maisteriksi 2017. Hänen teoksensa ovat maisemaan pohjautuvia uniikkeja grafiikan vedoksia, joissa on käytetty valokuvaa.
Helsinki Design Weekly torstaisin Radio Helsingillä klo 12 ja uusintana lauantaisin klo 9. Kuuntele haastattelu taajuudelta 89,7 MHz tai podcastina Radio Helsingin -sivuilta, podcast-appeista ja Spotifysta. Ohjelman mahdollistavat Designmuseo ja Kämp Galleria.