Musiikkia lääkkeeksi – hoitokeinona yksilöityä musiikkia
Hyvinvoinnin ja terveyden tulevaisuudenkuvissa yksilöllisesti valittua musiikkia käytetään tutkittuna täsmälääkkeenä kipuun, sairauksiin ja motivointiin. Muusikko ja yrittäjä Marko Ahtisaaren Bostonissa luotsaama start-up The Sync Project kokoaa tutkimustietoa musiikin fysiologisista ja biometrisistä vaikutuksista ihmiskehoon ja terveyteen.
Hyvinvoinnin ja terveyden tulevaisuudenkuvissa yksilöllisesti valittua musiikkia käytetään tutkittuna täsmälääkkeenä kipuun, sairauksiin ja motivointiin. Muusikko ja yrittäjä Marko Ahtisaaren Bostonissa luotsaama start-up The Sync Project kokoaa tutkimustietoa musiikin fysiologisista ja biometrisistä vaikutuksista ihmiskehoon ja terveyteen.
Kun ihminen kuulee musiikkia, aivojen motoriset alueet aktivoituvat ikään kuin kuulija jo liikkuisi musiikin tahdissa. Musiikki aktivoi ihmiskehossa samoja järjestelmiä kuin perinteisesti erilaiset psykostimulantit, toisin sanoen huumeet ja lääkkeet, ja sen on todettu vähentävän kipulääkkeiden käyttöä leikkauksen jälkeen.
Musiikin motorisia vaikutuksia sovelletaan esimerkiksi Parkinsonin taudin freezing-oireisiin, joissa potilas haluaisi kävellä, mutta ei pääse liikkeelle. Voitaisiinko musiikkia käyttää laajemminkin kohdistetusti ja tarkoituksella hoitokeinona tai voisiko musiikki vähentää perinteisten lääkkeiden käyttöä tai tehostaa muita hoitomenetelmiä?
Perinteisesti suurin haaste on ollut siinä, että musiikkimieltymykset ovat henkilökohtaisia, ja musiikin vaikutukset aivoihin ja kehoon ovat yksilöllisiä. Tutkimusmenetelmien ja koneälyn kehitys kuitenkin mahdollistaa sen, että yksilön henkilökohtaisesta mielimusiikista ja sen vaikutuksesta hänen kehoonsa voidaan tuottaa näihin mieltymyksiin ja fysiologisiin reaktioihin vastaavia musiikkivalintoja.
Tähän kehitykseen perustuu myös Bostonissa sijaitseva start-up-yritys Sync Project, joka kokoaa laajaa tietovarantoa musiikin vaikutuksista ihmisen fysiologiaan ja pyrkii uuden tutkimustiedon pohjalta luomaan ihmisen terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluita ja musiikkituotteita. Näissä palveluissa vaikuttava musiikki perustuu kunkin käyttäjän henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja kehon reaktioihin.
”Me kaikki tiedämme intuitiivisesti musiikin vaikutuksen itseemme”, toteaa Sync Projectin toimitusjohtaja Marko Ahtisaari. ”Me kaikki myös jo käytämme musiikkia jollakin tavalla lääkkeenä esimerkiksi rauhoittumiseen, keskittymiseen tai psyykkaamiseen urheilutilanteissa tai ennen esitystä. Ehkä vähän aaltomaisia sanoja käyttääkseni, musiikki on big human fundamental, yksi isoista elämän perusasioista.”
Huippu-urheilusta jokapäiväiseen musiikin kuluttamiseen
Kun Marko Ahtisaari jätti Nokian muotoilujohtajan työn taakseen vuonna 2013, Ahtisaari kutsuttiin Massachusetts Institute of Technologyn MIT Media Lab -yksikön Director’s Fellowship -ohjelmaan. Ohjelmassa työskentelevät sekä opettavat että tekevät tutkimusta MIT:n opiskelijoiden kanssa.
Kaksi vuotta myöhemmin Ahtisaaresta tuli yksi maaliskuussa 2015 perustetun Sync Projectin perustajista ja yrityksen toimitusjohtaja. Samalla Bostonista tuli Ahtisaarelle pysyvä kotikaupunki.
Musiikin, teknologian ja tieteen välimaasto on muusikkonakin työskennelleelle Ahtisaarelle tuttua maaperää. Hän opiskeli nuorena viulun soittoa, myöhemmin musiikin sävellystä ja teoriaa Kolumbian yliopistossa New Yorkissa, jossa hän myös alkoi soittaa bassoa eri kokoonpanoissa. Myös äänimaisemien ja ambient-musiikin kuuntelu ja tekeminen on kulkenut Ahtisaaren mukana teinivuosista lähtien.
Sync Projectin perustajiin kuuluvat Ahtisaaren lisäksi MIT Media Labissa tohtorintutkinnon suorittanut Yadid Ayzenberg ja Harvardin yliopistossa Systems Biology -alalta tohtoriksi väitellyt Ketki Karanam. Yrityksen perustamisen mahdollistivat kaksi isoa teknologian kehityssuuntaa: tieteen ja tutkimusteknologioiden sekä älypuhelinten kehitys.
”Koimme, että tiede on kehittynyt, mutta laajat tietovarannot puuttuvat. Tutkimusta musiikin vaikutuksesta ihmisen fysiologiaan tehdään tällä hetkellä pienillä otannoilla. Ihmiset kuitenkin kuuntelevat musiikkia älypuhelimilla joka päivä. Niiden kehittyessä musiikin kuuntelua voidaan mitata luontaisessa käyttötilanteessa ja -ympäristössä eli normaalissa elämässä.”
Sync Project toteuttaa parhaillaan pilottitutkimusta urheilulääketiede- ja Formula 1 -piireistä tunnetun urheilulääkäri Aki Hintsan Helsingin ja Sveitsin Geneven välillä toimivan, huippu-urheilijoiden valmennukseen erikoistuneen Hintsa Performancen kanssa. Tutkimuksessa tutkitaan musiikin vaikutusta maksimisuoritukseen yltämisessä ja siitä palautumiseen intervalliharjoittelun aikana. Käytännössä kyse on musiikin vaikutuksesta sykkeeseen, sillä musiikin on aiemmissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan koko sydän- ja verenkiertoelimistöön.
”Ensin pyrimme ymmärtämään, minkälaista musiikkia normaalisti kuuntelet treenatessa. Siitä muodostuu kuva siitä, minkälainen musiikki yleisesti toimii sinulle”, Ahtisaari kertoo. ”Sitten katsomme sinulle hyväksi arvioimastamme musiikista tiettyjä akustisia piirteitä ja valitaan sen mukaan enemmän musiikkia, joissa on näitä piirteitä. Arkikielellä voitaisiin sanoa, että se liittyy musiikin energiatasoon. Intervalliharjoituksissa sykkeiden kohottaminen liittyy rytmiin.”
Bioteknologiayritys PureTechin rahoittaman Sync Projectin yhteistyötahoihin kuuluvat MIT Media Labin lisäksi muun muassa maailman johtavia musiikin neurologisten vaikutusten tutkijoita Montrealissa sijaitsevasta McGillin yliopistosta. Myös Helsingin yliopistossa tehdään maailman huippututkimusta musiikin vaikutuksista aivohalvauksesta toipumiseen.
Tutkimuslaitteena älypuhelin
Seuraavan 1–2 vuoden aikana Sync Project alkaa toteuttaa tutkimuksia, joihin periaatteessa kuka tahansa voi osallistua. Tämä mahdollistaa valtavan tietomäärän kokoamisen. Yritys lanseeraa myöhemmin tänä vuonna tapoja ja sovelluksia, jotka mahdollistavat osallistumisen tutkimushankkeeseen.
”Kun kuka tahansa voi osallistua tutkimukseen, mennään tavallaan villeihin ympäristöihin, mutta siihen voi liittyä myös uusi tapa tehdä tieteellistä tai soveltavaa tutkimusta”, Ahtisaari toteaa.
Sync Project kehittää henkilökohtaisen tiedon analysointiin ja tuottamiseen algoritmia, joka lukee tai mallintaa kuunnellun musiikin akustisia piirteitä kuuntelijan fysiologisten reaktioiden mukaan. Tutkimuksissa käytetään kaupallisesti kehitettyjä, riittävän tarkkuustason sensoreita. Yritys ei valmista sensoreita, vaan kehittää alustaa, jolla pystytään kokoamaan nopeammin tutkimustietoa.
”Yhä enemmän sensoreita tulee myös suoraan kännyköihin. Menee hetki, ennen kuin puhelinkanta uusiutuu, mutta jo tällä hetkellä puhelinten anturit aistivat hyvin tarkasti esimerkiksi liikettä. Tarkalla sykemittauksellakin päästään monessa asiassa jo pitkälle”, Ahtisaari kertoo. ”Markkinoille tulevien uusien sensoreiden käyttöönotonkin suhteen on ollut tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä parhaiden tutkijoiden kanssa. Kuulemme heiltä, minkälaisia relevantteja uusia ratkaisuja voisimme käyttää.”
”Tällä hetkellä käytämme tutkimuksissa niin sanottua normaalia musiikkia, kun yritämme saada mahdollisimman nopeasti kuvan siitä, mikä on juuri sinulle mielekästä ja mielenkiintoista, aiemmin kuulemaasi musiikkia. Näin pyrimme selvittämään, mikä olisi sinulle mielekästä musiikkia, jota et ole kuullut aiemmin. Jos taas puhutaan siitä, mitä musiikki-interventiot voivat olla tulevaisuudessa, niin joissakin tapauksissa myös äänimaisemat voivat toimia. Jotkin tutkimuksetkin osoittavat, että esimerkiksi keskittymisessä äänimaisemat ja luontoäänet ovat toimivia.”
Uusi haaste muotoilulle
Sync Project myös jakaa tutkimustietoa ja artikkeleita blogissaan. Ahtisaaren mukaan artikkeleiden tavoitteena on jakaa tietoa tutkimuksista, jotta ne ovat myös muiden toimijoiden tiedossa ja sovellettavissa.
Suunnittelijoille, muotoilijoille, yrityksille tai lainsäätäjille kokemuksen mittaamisen mahdollistuminen ja ’kovan datan’ kerääminen muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin ja kokemuksen välillä avaa ovia ja uusia mahdollisuuksia tuotekehitykselle sekä uusiksi ajattelu- ja toimintamalleiksi.
”Yksi kiinnostavimmista muotoilullisista kysymyksistä tällä hetkellä on mielestäni muotoilun ja tieteen yhteenliittymä – ei niinkään muotoilun ja insinööritieteiden, mikä on teollisessa valmistuksessa perinteinen asia. Nyt katsotaan enemmän fundamenttiasioita – perustavaa laatua olevia kysymyksiä ihmisestä monimutkaisina biologisina systeemeinä. Se vaikuttaa myös siihen, minkälaisia käyttöliittymiä tulevaisuudessa kehitetään. En tarkoita sitä, mihin nappi laitetaan seuraavassa Android-liittymässä, vaan mikä on seuraava käyttöliittymä, joka tulevaisuudessa korvaa tai elää nykyisten lasiruutujen rinnalla.”
”Näen myös isona muotoilullisena haasteena sen, miten voimme kehittää menetelmiä, joilla ei tunkeuduta ihmiskehoon”, Ahtisaari jatkaa. ”Tällaisia interaktiivisia menetelmiä ovat muun muassa videopelit ja musiikki, ja miten niiden kautta voidaan suoraan vaikuttaa aivoihin ja niiden kautta kehoon hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseksi.”
Still-kuvat Sync Project video-blogi.