Symposiumi: After Work?
Pohjoismainen Kulttuuripiste järjestää helmikuun lopussa symposiumin, jossa perehdytään muotoilun rooliin tulevaisuuden kestävän työelämän rakentamisessa.
Työ muuttuu, mutta muotoiluajattelusta voi olla apua, kirjoittaa Emilia Koivunen Pohjoismaisesta Kulttuuripisteestä.
Työn murros on yksi tulevaisuuden megatrendeistä ja aikamme avainkysymyksistä. Todennäköistä on, että tulevaisuudessa yhä useamman työ koostuu projekteista ja keikkatöistä vakituisen kokoaikaisen työsuhteen sijaan. Muutos voi pelottaa. Hyvän työelämän rakentaminen on kuitenkin prosessi, johon voimme itse vaikuttaa.
Kun ajattelet tulevaisuuden työtä, mitä näet? Moni teknologian muutosta ja yhteiskunnallista keskustelua seurannut vastaisi, että tulevaisuudessa iso osa töistä on automatisoitu, ja että paljon ihmisiä on ilman töitä.
Ajatuspaja Demos Helsinki julkaisi vuosi sitten Työ 2040 -skenaarioraportin tulevaisuuden työstä. Sen mukaan tulevaisuuden ihmistyö on verkostomaista, joustavaa ja kokeilevaa.
”Etä- ja keikkatyöt yleistyvät. Ihmisellä ei ole enää yhtä ammattia vaan hän voi tehdä työkseen useita eri asioita. Esimerkiksi harrastuksesta voi luoda työn ja siitä voi saada osan toimeentuloa,” kuvailee Aleksi Neuvonen, tulevaisuustutkija ja yksi Demos Helsingin perustajista.
Robotti hoitaa rutiinit
Tulevaisuudessa perinteisiä ammatteja katoaa ja uusia syntyy tilalle. Murroksen voimatekijöitä ovat muun muassa digitalisaatio, globalisaatio ja väestön ikääntyminen.
Nopeasti kehittyvä teknologia lisää monilla aloilla työn tuottavuutta. Se voi lisätä myös työn mielekkyyttä, sillä teknologian avulla ihmiset kykenevät tekemään yhä monipuolisempia tehtäviä. Samalla asiantuntijuuden luonne muuttuu. Tärkeäksi nousee teknisten työkalujen hallinta, mutta myös syvempää asiaosaamista tarvitaan yhä.
”Ennen on voinut ajatella että töissä pärjää kun opettelee jonkun rutiinin. Tulevaisuudessa asia ei mene enää niin. Monien nykyisin tärkeiden taitojen tarve vähenee,” toteaa Neuvonen.
Jatkossa tärkeitä ovat myös niin kutsutut metataidot kuten kyky oppia uutta, hakea ja yhdistellä tietoa sekä hahmottaa ja yhdistellä suuria asiakokonaisuuksia. Lisäksi korostuvat vuorovaikutustaidot ja kyky kriittiseen ajatteluun.
Inspiroivaa etätyötä
Tulevaisuutta voi arvailla, mutta vasta aika näyttää miten työ muuttuu. Silti tulevaisuuden työelämää on mahdollista hahmottaa ennakoivien ajatusprosessien kautta. Muotoiluajattelu tarjoaa tähän paljon välineitä.
”Muotoiluajattelu on tapa ajatella ja kehittää asioita muotoilijan silmin, asiakkaan näkökulmasta. Se auttaa hahmottamaan käyttäjän ja asiakkaan todelliset tarpeet,” summaa toimitus- ja muotoilujohtaja sekä Arctic Factory -tuottaja Julius Oförsagd.
”Kun tarpeet ovat tiedossa, on helpompi keksiä ja luoda uudenlaisia rakenteita ja ratkaisuja. Jos työelämässä on pitkään vallinnut tietynlainen tapa tehdä töitä, voi muotoilu auttaa löytämään uudenlaisia malleja.”
Oförsagd on optimisti. Hänen mukaansa on esimerkiksi mahdollista kehittää sellaisia ratkaisuja, että etätyön tekeminen kotona on sosiaalista, mielekästä ja inspiroivaa.
Poliittisesti vaikea kysymys
Aleksi Neuvonen muistuttaa, että yhteiskunnan rakenteet sekä tuki- ja tilastointijärjestelmät olettavat työltä ja työsuhteilta tietynlaisia asioita. Siinä mielessä ne hidastavat muutosta.
On myös mahdollista, että tulevaisuudessa työtä on vähemmän tarjolla. Silloin yhteiskuntaa ja sen toimintaa, rahoitusta sekä palveluita joudutaan todella miettimään uudelta kantilta.
Hyvä uutinen on, että muotoiluajattelua on mahdollista hyödyntää myös koko yhteiskunnan kehittämiseen. Se tarkoittaa, että yhteiskuntaa katsottaisiin ennen kaikkea käyttäjiensä näkökulmasta.
”Yhteiskunta koostuu siellä asuvista ihmisistä. Se tarjoaa heille puitteet ja palveluita elämiseen. Yhteiskunnan pitäisi olla olemassa palvellakseen ihmisiä, ei ylläpitääkseen vanhoja malleja tai toimimattomia rakenteita,” huomauttaa Oförsagd.
Muotoiluajattelua ei vielä paljon hyödynnetä yhteiskunnan kehittämiseen. Oförsagdin mielestä kannattaisi, ja Suomi voisi jopa näyttää mallia muille.
”Jos päättäjät tiedostavat, että tällaisia työkaluja on olemassa, ja että ne auttavat ymmärtämään kansalaisten ja äänestäjien tarpeita, niin muutosta voi tapahtua. Se vaatii tietenkin päättäjiltä rohkeutta.”
Emilia Koivunen, Pohjoismainen kulttuuripiste
Symposiumi: After Work? – Muotoilun rooli tulevaisuuden kestävän työelämän rakentamisessa
Pohjoismainen kulttuuripiste, Kaisaniemenkatu 9
Keskiviikkona 28.2. klo 9.45–16