Röhsskan uusi alku – designmuseo avautui tauon jälkeen Göteborgissa

Göteborgissa sijaitseva designmuseo Röhsska avautui yleisölle lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Avajaisnäyttelyissä pohditaan demokraattista muotoilua, haastetaan museon ja kävijän rooleja sekä pyritään luomaan uutta suuntaa museon tulevaisuudelle muotoilun kohtaamispaikkana.

Lähes kahden vuoden ajan punatiilinen museorakennus on seissyt hiljaisena yhdessä Göteborgin vilkkaimmista risteyksistä. Viimeisten vuosien aikana Ruotsin ainoa muotoiluun ja taideteollisuuteen keskittyvä erikoismuseo on kokenut vastoinkäymisiä. Alunperin vuonna 2017 museo suljettiin tulehtuneen työilmapiirin vuoksi. Tauon aikana tarkoitus oli järjestellä organisaatiota uudelleen. Samalla päätettiin remontoida yli sata vuotta vanhan museon sisääntuloa ja aulatiloja vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita. Matkan varrella remontti myöhästyi, mutta nyt museo on valmis aloittamaan uuden luvun. Avajaisnäyttelyiden myötä Röhsska haluaa erityisesti tarjota erilaisia tapoja katsoa, kokea ja ottaa osaa muotoilun tekemiseen sekä vahvistaa avointa dialogia kävijöiden kanssa.

Muotoilu on kaikkialla

Muotoilu ei enää pitkään aikaan ole ollut vain esineitä vaan myös työkalu suunnitella ja ymmärtää jokapäiväistä elämää ja ympäröivää maailmaa. “Design is everywhere” – muotoilu on kaikkialla, on museon avajaiskampanjan sanoma, jolla halutaan painottaa kuinka muotoilu vaikuttaa meihin jatkuvasti. Uutta alkua varten museo uudisti visuaalisen ilmeensä, jonka toteutuksesta vastasi Göteborgissa sijaitseva designtoimisto Aoki.

Uusina näyttelyinä avautuvat kokoelmanäyttely, joka esittelee itäaasialaisen muotoilun historiaa ja vaikutuksia pohjoismaiseen muotoiluun sekä kolme vaihtuvaa näyttelyä, joissa painottuvat muotoiluprosessin avaaminen ja muotoilun merkitys yhteiskunnassa.

 

Nytt i samlingen -näyttely on esillä museon arkkitehtuurisalissa, johon on tuotu osia entisistä julkisista rakennuksista, muun muassa Norrköpingin vanhan kaupungintalon parveke.

“Meille on ollut erityisen tärkeää luoda museosta paikka, jossa voi syventyä siihen, mitä muotoilu tarkoittaa ja on. Haluamme näyttää kävijöille, että he voivat ottaa museossa aktiivisen roolin”, tauon aikana pestinsä aloittanut museonjohtaja Nina Due kertoo.

Heti ensimmäisen kerroksen näyttelyssä, Nytt i samlingen, katse kiinnittyy Alexander Lervikin suomalaiselle Saas Instrumentsille suunnittelemaan led-valoilla loistavaan keinuun. Nytt i samlingen esittelee muun muassa muotia, huonekaluja ja keramiikkaa museon kokoelmasta, jotka on hankittu viimeisen viiden vuoden aikana. Osa esineistä on nähtävissä ensimmäistä kertaa. Museon oman henkilökunnan sijaan valinnat näyttelyyn on tehnyt koululaisista ja eläkeläisistä koottu asiantuntijaraati. Lähes vuoden kestänyt yhteistyö on toteutettu muotoilustudio Design Lab S:n kanssa, joka on tunnettu kollektiivisesta työskentelystään erityisesti lasten ja seniori-ikäisten kanssa. Perinteisen kuratointiprosessin sijaan asiantuntijaraati on luonut yhdessä “koneita”, joiden avulla esineiden muotoa ja estetiikkaa, materiaaleja ja alkuperää on tarkasteltu. Kevään aikana kävijät voivat tuoda oman lempiesineensä asiantuntijaraadin arvioitavaksi.

Koululaisista ja eläkeläisistä koottu asiantuntijaraati on hyödyntänyt Nytt i samlingen -näyttelyn teosvalinnoissa itse suunnittelemiaan ”asiantuntijakoneita”.

Nina Duen mukaan osallistava ja uudenlainen prosessi on museolle myös tapa tavoittaa uusia kävijöitä: “Tauko on ollut mahdollisuus meille lähteä museon seinien ulkopuolelle ihmisten luokse ja aktiviteettien kautta rakentaa luottamusta ja kiinnostusta museota kohti.”

Fredrik Paulsenin suunnittelema Röhsska-tuoli oli ehdolla tulevaisuuden muotoiluklassikoksi Tukholman huonekalumessuilla helmikuussa.

Roolien ja kaavojen rikkomisen äärellä liikkuu myös näyttely Unmaking Democratic Design: Fredrik Paulsen. Ruotsalainen muotoilija Fredrik Paulsen sai museolta tehtävänannon käsitellä demokraattista muotoilua. Paulsen päätyi tulkitsemaan käsitettä tuolin kautta ja yhteistyössä ruotsalaisen huonekaluvalmistaja Blå Stationin kanssa tuotettu Röhsska-tuoli lanseerattiin pari viikkoa sitten Tukholman huonekalumessuilla. Näyttelyssä ja sitä täydentävässä runsaassa katalogissa muotoilun demokraattisuutta pohditaan muun muassa materiaalivalintojen, käytettävyyden ja tuotannon kautta. Auki laskettu kustannusrakenne auttaa kävijää ymmärtämään, mistä Ruotsissa paikallisista materiaaleista tuotetun tuolin hinta koostuu. Osana näyttelyä kävijät pääsevät rakentamaan itselleen oman tuolin. Kädet ovat vapaat, kunhan tuolissa on selkänoja, jalat ja sillä voi istua.

Muotoilijan oma työskentelyprosessi näkyy vahvasti myös islantilaisen Brynjar Sigurðarsonin teoksissa. Sigurðarsonille myönnettiin vuoden 2018 Torsten ja Wanja Söderberg -palkinto. Palkintonäyttelyssä korostuvat muotoilijan suhde islantilaiseen luontoon ja perinteisiin sekä tapa käsitellä muotoilua tarinankerronnan välineenä. Jäätikköä muistuttavat kynttilät ottavat kantaa ilmastonlämpenemiseen. Vanhaa perinteistä tapaa kutoa kalastusverkkoja Sigurðarson on hyödyntänyt huonekalusarjan yksityiskohdissa. Näyttely nähdään kesällä myös Designmuseossa Helsingissä.

Brynjar Sigurðarsonin näyttely esittelee muotoilijan tuotantoa, muun muassa esineitä lasista, posliinista ja puusta sekä valokuvia ja videoteoksia.

Askel kerrallaan

Vaikka näyttelyiden takana on uusia tapoja tehdä yhteistyötä, esillepano ja näyttelyarkkitehtuuri ovat melko perinteisiä. Museossa ei tällä hetkellä juurikaan nähdä esimerkiksi digitaalista muotoilua ja teknologiaa. Avajaisnäyttelyillä on haluttu ennen kaikkea tuoda koko talo yhteen eikä kiinnittää huomiota esimerkiksi yhteen isoon näyttelyyn, joka olisi koskettanut kaikkia muotoilun aloja. Nina Duen mukaan digitaalisuus ja teknologia tulevat isommin mukaan näillä näkymin ensi vuodesta.

Uudistetun aulan sisustusarkkitehtuurista on vastannut Marge Arkitekter.

Jälleenavautumisen myötä Röhsskalla on myös mahdollisuus vahvistaa rooliaan muotoilun alueellisena kohtaamispaikkana. Viime vuonna Ruotsin hallitus julkisti uudistetun arkkitehtuuri- ja muotoilupolitiikan, jolla pyritään kasvattamaan arkkitehtuurin ja muotoilun roolia kestävämmän yhteiskunnan luomisessa. Linjauksessa korostetaan kuinka muotoilu ja arkkitehtuuri voivat tarjota tehokkaita työkaluja, jotka oikein hyödynnettynä kurovat yhteen yhteiskunnan taloudellista, sosiaalista ja maantieteellistä kahtiajakautuneisuutta. Aktiivinen eri toimijoiden yhteistyö ja julkisen keskustelun kehittäminen muotoilun ja arkkitehtuurin roolista ovat keskeisiä teemoja. Hallitus nosti Röhsskan esille yhtenä päätoimijana, jolla on mahdollisuus edistää paikallista ja alueellista yhteistyötä. Viime vuonna tämä johti muun muassa ohjelmayhteistyöhön Göteborgin designfestivaalilla, jota järjestää museon seinänaapurissa sijaitseva muotoilukorkeakoulu Högskolan för Design och Konsthantverk.

Avajaisten myötä Due tiimeineen voi suunnata katseet jo eteenpäin. “Yleisön palaute tulee auttamaan meitä, miten työskentelemme jatkossa. Odotan innolla avajaisviikkoja, koska voimme sen jälkeen sulkea yhden kappaleen ja siirtyä seuraavaan vaiheeseen.”