Ajatuksesta esineeksi – Tebian suunnittelee huonekaluja tarpeeseen

Weeklyn Made in Finland -sarja esittelee suomalaisia muotoiluyrityksiä, jotka panostavat valmistukseen kotimaassa. Mitä se edellyttää, mitä se merkitsee ja mahdollistaa? Made in Finland nostaa esiin suomalaisen suunnittelun lisäksi suomalaista tuotantoa.

Muotoilija Teppo Lakaniemi uskoo suomalaisen valmistuksen voimaan. Hänen tuotteillaan on valmistajia ympäri Suomea. “Minulla on kaksi kättä, kymmenen sormea, ja 14 valmistajaa Suomessa.” Lakaniemi ei vain puhu, hän luennoi. 40-vuotias suunnittelija on luonut Tebian-merkistään reilussa 10 vuodessa suomalaisessa mittakaavassa merkittävän brändin. Tuore verkkokauppauudistus tekee kunniaa Lakaniemen monipuolisuudelle, mutta päivitys on tehty myös kuluttajaa ajatellen ja brändi on muuttunut hieman helpommin lähestyttäväksi.

Itseoppinut Lakaniemi on detaljien suhteen todella pedantti suunnittelija, jolle yksi iso arvo on, että tuotteet on valmistettu Suomessa. Aikaisemmin hän teki paljon itse, nyt tavoitteena on saada tuotantoa pala palalta ja kaluste kalusteelta valmistajien verkostolle. Lakaniemi on hyvä esimerkki muotoilijasta, jonka vaikutus suomalaiseen tuotantoon on yllättävän suuri. 14 valmistajaa on kuitenkin sekin määrä, joka on seurausta keskittämisestä, kuten hän toteaa. Maantieteellisesti valmistusta on puolessa Suomessa. “Kaukaisin valmistaja on Pohjanmaalla, lähin tässä Vallilassa naapurissa”, Lakaniemi kertoo studiollaan.

Taitavan suunnittelijan kalusteita on muun muassa Michelin-ravintola Grönissä, jonne Lakaniemi suunnitteli pöydät. Hänen huonekalujaan tulee myös kesällä avautuvaan ja nopeasti kiinnostusta herättäneeseen The Bärö -hotelliin, jonne tulee Lakaniemen naulakko.

Helposti lähestyttävä uusi suosikki on Levels-hylly, mutta sosiaalisen median ansiosta tunnetuin yksittäinen kaluste valikoimasta saattaa olla daybed Amélie. Se on myös mainio esimerkki juttusarjaan, joka käsittelee uuden ajan Made in Finlandia. Hillityn klassisessa daybedissä on verhoilun osalta useita yhteistyökumppaneita. Luksusmallin lampaanvilla on ainoa poikkeus sääntöön, sillä juuri oikeanlainen materiaali ja valmistaja löytyi Ruotsista.

“Amélie on kirjaimellisesti hyvä alusta yhteistöille”, Lakaniemi naurahtaa. Amélien futon-mallin luonnonkuituinen patja ja tyyny on suunniteltu yhdessä vuonna 1929 perustetun perheyritys Porin Villa & Peitteen kanssa varta vasten tätä tuotetta varten. Lakaniemi innostuu kuvaillessaan yhteistyötä valmistajien kanssa.
”Vierailut valmistajien luona ja ideoiden pallottelu heidän kanssaan todella ajaa minua suunnittelijana eteenpäin. Sanotaanko, että osaan olla aika tarkka yksityiskohtien suhteen, mutta intohimoni ajattelussa ja keskustelussa on aina se, miten tuotteesta saadaan parempi.”

Lakaniemi kertoo olevansa kiinnostunut eri osa-alueiden toteutuksesta ja materiaaleista.
”On muuten melko ihana tunne nähdä, kun oma huonekalu valmistuu muiden käsissä kaiken sen ajattelun ja suunnittelun jälkeen”, hän sanoo. Mutta samalla se aiheuttaa järkälemäisiä paineita minulle joka on tottunut tekemään kaiken itse. Luottamus ja hyvä valmistelu on tässä yhtälössä tärkein tekijä. Lakaniemellä kalusteiden suomalaiseen valmistukseen kytkeytyy suurempikin henkilökohtainen tavoite. ”On hienoa olla osana Suomen huonekaluteollisuuden tulevaisuutta ja uskon sen vahvaan kasvuun. On myös mahtava tunne olla osaltaan tekemässä sitä.”

Suunnittelussaan Teppo Lakaniemi sanoo lähtevänsä liikkeelle tarpeesta.
“Tarve on joko muilla tai minulla itselläni. Mutta pääasiallisesti tämä on kyllä omien tarpeiden täyttämistä.” Esimerkkinä ensin mainitusta toimii yksi uusimmista huonekaluista eli sivupöytä, joita tulee Porvooseen avattavan Runo-hotellin huoneisiin kaksi jokaiseen. Tarve on tässä tapauksessa yksinkertainen: porvoolainen hotelli tarvitsi yöpöytiä ja oli luonnollista, että se tulee porvoolaistaustaiselta suunnittelijalta. Lakaniemi tarttui haasteeseen. Pöydällä ei ole vielä nimeä, muuten se on valmis ja tuotannossa. Lakaniemi kertoo keksineensä idean lukiessaan valokuvakirjaa, jollaisia usein iltaisin lukee. Aluksi muotokieli ei ollut meinannut löytyä, vaikka ajattelun suunta olikin selkeä. “Ajattelin yöpöytää uudesta näkökulmasta. Yöpöydän suhteen tarvehan on aika yksinkertainen. Vesilasi, kirja, tai kaksi. Mahdollisesti lukuvalo, ja kännykkä.” Eniten Lakaniemeä mietitytti se, että hotellien yöpöydissä on usein laatikko. Miksi? Kotonakin sinne “kertyy kaikkea turhaa romua”, kuten hän asian ilmaisee.
Hän halusi senkin takia suunnitella yöpöydän ilman laatikkoa, jotta se olisi kevyempi ja tarpeen mukaan helpommin liikuteltavissa ja monikäyttöinen apulainen.

Valokuvakirjassa oli tarinoita valokuvien taustalla. Inspiraatioksi nousi vanha kuva Wrightin veljesten lentokoneesta. Sivukuva kaksitasoisen lentokoneen siivestä sai jotain värähtämään suunnittelijan mielikuvituksessa. “Siivessä on kaksi tasoa ja tukipuiden väliin jää sellainen väli. Silloin värähti lujaa. Läpimurto muodossa oli tapahtumaisillaan, ja suunnittelu eteni terminaalivaiheeseen”, Lakaniemi sanoo. Runo-hotelliin menevässä yöpöydässä ei siis ole laatikkoa, vaan pöydän jalassa on kaksi välikköä, joihin mahtuu juuri kirja – tai kaksi.
“Sellainen on aina mukava projekti, kun suunnittelu lähtee tarpeesta.”

Lakaniemi puhuu omasta suunnittelustaan pohdiskelevasti, mutta havainnollisesti. Jokainen tuote mahtuu muutaman määreen alle: yksinkertainen, äärimmäisen käytännöllinen ja kun katsoo lähempää, mukana on vähintään yksi yksityiskohta, joka on edellyttänyt erityisen ankaraa ajattelua.

“Ajatella minä todella ehdin”, Lakaniemi sanoo. “Olen yksin pajalla, suunnittelen tai sahaan ja ajattelen.”

Pohdiskelun tuloksena hän on saanut ohjattua energiaa kaupallisempien kalusteiden ohella myös todellisiin intohimoprojekteihin. Lakaniemi on ehkä eniten innoissaan esitellessään uusinta projektiaan, massiivista tammituolia nimeltä Buddy. Järkälemäinen istuin sijoittuu Lakaniemen mukaan jonnekin taiteen ja käyttöesineen väliin. “Kun olen tehnyt tätä 11 vuotta, niin olen ehtinyt tehdä kaikenlaista. Verkkokaupan ja malliston ja malliston uudistusprojektin takia olen miettinyt paljon kaupallisuutta.”
Sen jälkeen jonkin huonekalun tarve suunnittelun saattaa syntyä myös pelkästään muotoilijan omassa päässä. “Suoraan sanoen minulle tuli tarve tehdä jotain ihan muuta. Buddyn seurassa huomaan löytäneeni taas sen tärkeän asian eli leikittelyn ja luovuuden ilon.”

Kirjoittaja Jani Niipola on tietokirjailija ja toimittaja, joka on erikoistunut luovaan talouteen.