Arkkitehdin talossa: Luontosuhde

Toista kertaa järjestettävän Fiskars Village Art & Design Biennale -tapahtuman lähestyessä, Helsinki Design Weekly kutsuu Arkkitehdin talo -päänäyttelyn arkkitehdit ja suunnittelijat keskusteluun puuarkkitehtuurista, pienten tilojen sisustamisesta ja nykytaiteesta. 

Viehättävässä Fiskarsin kylässä 22.5.–4.9. järjestettävä Fiskars Village Art & Design Biennale yhdistelee taidetta, muotoilua ja arkkitehtuuria uskomattoman herkullisella tavalla. Biennaali on kokonaisuus, joka etsii uudenlaisia ajatuksia ja kokemuksia taiteen sekä muotoilun alati uudelleen määrittyvistä liitoskohdista. Fiskars Village Art & Design Biennale kohtauttaa nykytaiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin ajankohtaisia kysymyksiä antaen tilaa uudelle – ja yllättävälle.

Arkkitehdin talo -näyttely aukeaa yleisölle perjantaina 26.5. klo 12.

Kesän biennaalin keskittyessä vahvasti arkkitehtuuriin, Helsinki Design Weekly esittelee tapahtumassa konseptin ”Arkkitehdin talo”. Kyseessä on Kari Korkmanin kuratoima kokonaisuus, joka tarjoilee vierailijoille kokoelman pieniä ja kompakteja taloja. Kokonaisuus onkin ylistys pientaloarkkitehtuurille – trendille, joka on selkeästi kansainvälisessä nousussa. Rintala-Eggertsson Arkkitehtien Sami Rintala tunnistaa tyylisuunnan tarpeen hyvin. Arkkitehdin mukaan pienrakentaminen on rakentamista mahdollisimman kestävällä tavalla. Ja, ”Ihmiset eivät ole kovin suurikokoisia eläimiä, joten miksi rakennamme tiloja elefanteille?”

Rintala-Eggertsson Arkkitehdit tunnetaan arkkitehtuuria, julkista taidetta ja kaupunkisuunnittelua koskevista teoksistaan. Rintala-Eggertssonin takana operoivat arkkitehdit Dagur Eggertsson, Sami Rintala ja Vibeke Jenssen jakavat uteliaasti ja avoimesti arkkitehtuuria lähestyvän työskentelytavan. Ryhmällä on ainutlaatuinen kyky suunnitella ja rakentaa upeita rakennuksia sekä siltoja, jotka viehättävät ihmisiä.

Fiskars Village Biennaleen arkkitehdit tuovat Kiirunan, kauniisti suunnitellun kokonaisuuden, joka koostuu useista pienistä yksiköistä. Entiteetin, jonka juuret juontavat Rintalan mukaan syvälle biologiaan. “Olemme pyrkineet rakentamaan kokonaisuuden, jonka sisällä huolellisesti sijoitetut pientalot muodostavat keskelleen oman pienilmaston.”

Sijoittamalla pieniä asuntoja tarkasti suunniteltuun muodostelmaan, arkkitehdit ovat luoneet nurkkia, joihin tuuli ei yllä ja joihin viima ei pääse. Näissä koloissa syntyvät pienet tilat, joissa syntyvä lämpö mahdollistaa niistä nauttimisen usein kuukausia pidempään kuin pohjoisen ulkotiloissa on totuttua. Kerrassaan hurmaavaa kenen tahansa pohjoisen asukin korville!

Melkeinpä yhtä hurmaavaa, kuin kuva, jonka Rintala maalaa kokonaisuuden suunnitteluprosessista, jonka lähtökohtana olivat linnut ja jakkihärät. Siis: ”Jos ajattelee esimerkiksi tällaisia jakkeja, niin nämä vuorilla elävät nautaeläimet ovat pitkäkarvainen, mutta kylmällä säällä usein tiiviisti toisiinsa nojaava ryhmä. Vähän kuin oman, erityisen lämpimän pienilmastonsa muodostava Kiiruna-kokonaisuus.”

Samoilla rajapinnoilla liikkuu myös AS LL TK Arkkitehdit, jonka työ on upean kepeä Hammoc. Antti Soinin, Leo Lindroosin ja Tuuli Kanervan pientalo, jota voitaisiin kuvailla sanoin “moderni” ja ehkä jopa “safaritupa”. Mutta ennen kaikkea Hammoc on tutkimusmatka siihen, mitä luontoon rakentaminen voi mahdollisesti pitää sisällään.

Kanervan mukaan hankkeen tavoitteena oli rakentaa jotain, joka olisi niin rakenteeltaan kuin tarjoamaltaan kokemukseltakin kevyttä ja elämyksellistä. Tila, joka keinuu riippumaton tavoin takaseinän ja erillisen aputilan välissä. Kuulostaa ehkä kevyeltä, mutta rakennuksen luonteen elementit löytyvät syvältä eläintieteen ja ihmisluonnon syövereistä. 

”Halusimme luoda jotain yksinkertaista, mutta intuitiivisestihan ajatellaan usein, että yksinkertaiset tilat, simple spaces, ovat neliömäisiä huoneita muutamalla ikkunalla. Mutta mikäli lähestymme yksinkertaisuuden käsitettä primordiaalisesta suojan kokemuksesta, niin voimme päätyä perustavanlaiseen ajatukseen sen luonteesta. Meille ihmisille on tärkeää, että selkä on suojattu”, Kanerva avaa. 

Lindroos jatkaa, “Ihmissilmän eteenpäin katsova ja täten rajoittunut havainnointikyky saa meidät aina pyrkimään hallitsemaan ympäröivää tilaa, ja sen näkymää. Tämä on suojellut meitä saalistajilta.”

“Me tulimme siihen tulokseen, että huone ei ole se suojan kokemus, vaan nurkka. Tilanne, jossa koet, että selustasi on turvattu. Siinä turvatussa tilassa voi sitten tarkkailla ympäristöään rauhallisesti”, Kanerva summaa. 

Kolmion muotoinen Hammoc, jonka kruunaavat täysin avattavat lasiliukuovet ja sitä ympäröivien alppiruusujen niitty, tarjoaakin upeat näkymät ympäröivään luontoon. Vierailu tai yöpyminen talossa mahdollistaa vierailijalle hurmaavan mahdollisuuden viettää aikaa ihastuttavasti samaan aikaan sekä sisä- että ulkotilassa. 

Kuulostaapa taas kovin kevyeltä, mutta sitä yksinkertainen rakentaminen harvoin on, Lindroos vakuuttaa. “Se on vähän kuin taikatemppu saada aikaan tällainen tila, joka tasapainoilee kahden välillä. Siitä me saadaan ainakin suunnittelijoina kiksejä, kun joku rakennus ylittää oman käsityskyvyn. Eihän tämän pitäisi toimia näin?”

“Kokijalle toivoisimme sitä, että hän todella tulisi luonnon ympäröimäksi. Valoa siroaa joka suunnasta ja toivottavasti tulee hyvä sekä vapaa olo – ehkä rakennukseen ei edes kiinnitä huomiota. Mutta kokemus on kokonaisvaltainen. Sellainen, että ’tässä minä haluan nyt olla’”, Kanerva kertoo.

Studio Puisto Arkkitehtien perustajalle, arkkitehti Willem van Bolderenille, Wallpaper -palkittu Space of Mind -rakennus on tapa ottaa askel lähemmäs luontoa. ”Space of Mind -konsepti syntyi pandemian aikana vastauksena tarpeeseen päästä siirtymään edes hetkeksi pois päivittäisistä rutiineista. Se on yritys luoda yhteys luontoon, tarve jonka me kaikki tunsimme.”

Fiskarsiin van Bolderen tuo palkitun konseptin yhdessä uuden saunarakennuksen kanssa, jota ei ole koskaan aiemmin nähty. Uuden lisäyksen myötä Studio Puisto Arkkitehdit ja Space of Mindin takana toimiva Protos Demos hakeutuivat yhteistyöhön suomalaisen Bonden Livingin kanssa. 

Yhteistyö perustuu perustavanlaatuiseen ajatukseen siitä, että luonto ja suhde siihen on mahdollista löytää lähempää kuin usein kuvittelemme. “Meidän ei ole pakko matkustaa kauas, vaan voimme myös löytää luontokokemuksia läheltä. Meidän täytyy vain katsoa uudella tavalla”, arkkitehti vakuuttaa. 

Bonden Livingin omistajan, suunnittelija Kati Hienosen mukaan tämä on tekemistä ohjaava ydinarvo, joka on vaikuttanut vahvasti myös tekstiilivalintoihin. ”Olen valikoinut kohteeseen materiaaleja, jotka vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta vallitsevan ympäristön kanssa. Materiaalit ovat pehmeitä ja luonnollisia, kuten pellavaa ja lampaanvillaa paikallisista eläimistä.”

Van Bolderen avaa: ”Uskomme, että käyttämällä täkäläisiä, paikallisia materiaaleja pääsemme kiinni myös ympäröivän yhteisön tietotaitoon ja siellä vallitsevaan käsityöperinteeseen. Se sitouttaa kävijää ennestään paikkaan – ja tuo meitä lähemmäs kohdetta ympäröivää luontoa.”

Arkkitehdin talo -tapahtumakokonaisuuden talot ovat avoinna vierailuille, yöpymiselle ja ne voi myös ostaa. Lisätiedot löydät täältä.