EMMAn Collection Kakkonen -näyttely rikkoo taiteen ja muotoilun rajoja ja kertoo Suomen tarinaa

EMMA – Espoon modernin taiteen museossa on käynnissä museon historian suurin uudistus, kun uusi näyttelytila avattiin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kokonaan Collection Kakkoselle omistettu tila käsittää tuhat neliötä. Weekly tapasi avajaisnäyttelyn kuratoineen amanuenssi Aura Vilkunan ja näyttelyarkkitehti Aleksi Kuokan Aivanista juuri ennen avajaisia.

Taide- ja designkeräilijä, kauppaneuvos Kyösti Kakkosen EMMAan pitkäaikaisesti lainattu taide- ja muotoilukokoelma Collection Kakkonen avautuu viimein yleisölle. Kansainvälisessä mittakaavassa merkittävä, lasiin ja keramiikkataiteeseen keskittyvä Collection Kakkonen esittelee suomalaista muotoilua modernismista nykypäivään. Collection Kakkonen sisältää yli 10 000 esinettä, joista 1 300 teosta lainataan EMMAlle.

Weekly: Aura Vilkuna, olet perehtynyt kokoelmaan nyt jo parin vuoden ajan. Mihin toivot, että kiinnitämme huomiota, kun tutustumme Collection Kakkoseen?

Aura Vilkuna: Kaikki eivät ehkä tiedä, että Kyösti Kakkonen on kerännyt hyvin ennakkoluulottomasti myös tuntemattomampien tekijöiden töitä. Kokoelma käsittää mm. toistaiseksi vähemmän tunnettujen naispuolisten keramiikkataiteilijoiden töitä. Collection Kakkosessa on sisäsyntyistä tasa-arvoa. Keskeistä keräämisessä on selvästi ollut myös retrospektiivien hankkiminen. Kakkonen on ostanut teossarjoja ja -kokonaisuuksia. Näin laajaa kokoelmaa voisi kuratoida monen näköiseksi.

Weekly: Collection Kakkonen on hyvin tuttu myös näyttelyarkkitehti Aleksi Kuokalle. Aleksi tietää, että kokoelman ydintä ovat uniikki muotoilu sekä taidelasi ja -keramiikka tekijöineen. Teoksiin voi tutustua näyttelyn lisäksi Lasin ja keramiikan mestarit -kirjasarjassa, jonka toteutuksessa Aleksi oli mukana taiteellisena johtajana.

Aleksi Kuokka: Juuri näin. Itse olen huomannut sen, että kokoelmassa on nähtävillä valtava kontrasti uudempien ja aiempien hankintojen välillä. Vanhimmat esineet ovat jo melkoisen etabloituneilta tekijöiltä ja tuoreimmat hankinnat ovat jopa yllättäviltä, uusilta nimiltä.

Keraamikko **Toini Muonan** kuoltua Kyösti Kakkonen osti suuren määrän hänen teoksiaan. Tarinan mukaan tästä alkoi rakkaus suomalaiseen muotoiluun. Kuva: Ari Karttunen, EMMA.

Weekly: Collection Kakkonen painottuu sotien jälkeiseen aikaan eli niin kutsuttuun muotoilun kultakauteen. Tuona aikana suomalainen muotoilu saavutti myös merkittävästi kansainvälistä mainetta. EMMA – Espoon modernin taiteen museosta kerrotaan, että kokoelman keskeisiä taiteilijoita ovat muun muassa Alvar Aalto, Rut Bryk, Kaj Franck, Birger Kaipiainen, Toini Muona, Gunnel Nyman, Kristina Riska, Kyllikki Salmenhaara, Markku Salo, Timo Sarpaneva, Michael Schilkin, Kim Simonsson, Nanny Still, Oiva Toikka, Kati Tuominen-Niittylä, Helena Tynell, Heini Riitahuhta, Tapio Wirkkala… Kotimaisuus taitaa olla edelleen tärkeä kriteeri?

Aleksi: Kyllä vain. Lisäksi kokoelmaan kuuluu jopa jonkin verran teoksia, jotka on ostettu takaisin Suomeen. Kyösti Kakkoselle on tärkeää olla mukana säilyttämässä suomalaista muotoiluhistoriaa ja vahvistamassa omalla tavallaan Suomi-brändiä.

Aura: Tässä näyttelyssä nostamme kokoelmasta esiin myös kultakauden ulkopuolisia tekijöitä. Teemallisessa keskiössä on muotoilun ja taiteen rajojen rikkominen, leimallisten rajojen haastaminen. Näyttely toimii pohjana tälle pohdinnalle.

Monet kokoelman teokset ovat samaan aikaan taidetta ja muotoilua. Näyttelyn taiteilijoiden tuotannosta puhutaan rinnakkain taiteena, taideteollisuutena ja designina. Yksi tekijä samaistuu ensisijaisesti keraamikoksi, toinen taiteilijaksi. Joukossa on esimerkiksi lasinpuhaltajia, kuvanveistäjiä ja arkkitehtejä. Kuvassa Timo Sarpanevan Lansetti (1998). Kuva: Rauno Träskelin

Weekly: Kun kokoelmaa on kartutettu vuosikymmenten ajan niin, että valintoja ovat ohjanneet tuntemukset ja henkilökohtaiset mieltymykset, on näyttelyssä varmasti paljon ns. “ainoastaan todella kauniita” esineitä. Mitkä ovat teidän omat suosikkinne?

Aura Vilkunan mielestä Gerda Thesleffin maljakko on upea. Kuva: Ari Karttunen

Aura: Gerda Thesleffin keramiikkaesineet 1900-luvun alusta ovat todella upeita. Teoksiin tutustuminen antaa uutta näkökulmaa kulttuurihistoriaamme, kun nostamme tekijänä esiin keraamikko Thesleffin. Hän on aiemmin ehkä jäänyt kuuluisan taiteilijasiskonsa Ellenin varjoon. Muodoltaan esineet ovat astiamuotoisia ja kooltaan maltillisia, johtuen rajoitteisista studio-olosuhteista. Usein aiheena on italialainen maisema. Gerda vietti siskonsa Ellen Thesleffin kanssa pitkiä aikoja Italiassa. Muistot matkoista ovat piirtyneet maljojen pintaan. Haluamme haastaa näkemään nämä ekspressionistiset maisemat ja fauvistiset kasviaiheet maalauksina taulujen tapaan – siinä missä ne on sivelty kankaan sijaan engobeella tai lasitteella keraamiselle pinnalle.

Oiva Toikan Lasimetsä (2003) on näyttelyarkkitehti Aleksi Kuokan suosikki. Kuva: Ari Karttunen

Aleksi: Minun suosikkini on on näyttelyn alussa koettava Oiva Toikan Lasimetsä. Se on myös todella upea.

Weekly: Kokoelmaan kuuluu designesineiden lisäksi satoja uniikkeja taideteoksia. Lasimetsän lisäksi Collection Kakkonen käsittää Rut Brykin Muuttolinnun laulun ja Birger Kaipiaisen Helmilintu -teoksen.

Aleksi: Niin, Kyöstin kokoelman monissa tärkeissä töissä on luontoaihe.

Kyllikki Salmenhaaran ruukku (1958-1961). Collection Kakkonen kasvaa edelleen uusien hankintojen myötä. Varhaisimmat esineet on tehty 1800-luvun lopulla, uusimpia suunnitellaan ja valmistetaan parhaillaan. Kuva: Rauno Träskelin

Näyttely keskittyy taiteilijoiden esittelyyn kuuden teemakokonaisuuden alla. Teemat Kokoelman kertomus, Taidetta ja muotoilua, Koskettava kauneus, Sulaa lasia, palavaa savea, Taidetta koteihin ja Vallan muodot tarjoavat erilaisia näkökulmia laajaan kokonaisuuteen. Kuva: Ari Karttunen

Weekly: Puhutaan lopuksi puitteista. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren 1960-luvulla suunnittelema museorakennus edustaa tyylipuhdasta brutalismia. Onko Ruusuvuoren modernistinen näkemys tuotu jatkumaan myös näyttelytiloihin?

Aleksi: Näyttelyn rakenteet on suunniteltu täysin rakennuksen arkkitehtuurin ehdoilla. Olemme kuorineet brutalismia esiin ja korostaneet talon ominaispiirteitä, mm. valon käyttöä. Myös komea mittakaava ja näkymien avaaminen on ollut tärkeää suunnittelussa. Samoin modernistinen perusmuotoihin palaava, aikaa ja käyttöä kestävä muotokieli.

Aura: Me EMMAssa toivoimme alusta asti tilaan puumateriaaleja. Puun voi nähdä viittauksena Tapiolan puutarhakaupunkiin, ja pehmennyksenä suhteessa muihin materiaaleihin.

Aleksi: Ja kun toive puusta tuli, halusimme että se on mahdollisimman konstailematonta ja aitoa. Suomalainen lehtikuusi edustaa hyvin myös kokoelman isäntää, joka pitää juurevasta suomalaisuudesta.

Suunnittelustudio Aivan toi näyttelyarkkitehtuuriin pehmeyttä puumateriaalilla. Collection Kakkonen -näyttely esittelee noin 40 suomalaisen taiteilijan ja muotoilijan lasi- ja keramiikkaosaamista. Esineitä lainataan kansainvälisiin näyttelyihin vuosittain. Kuva: Ari Karttunen

Weekly: Kokoelman tavoitteena on olla aktiivisesti esillä ja yleisön saavutettavissa. Aura, mihin toivot, että näyttelyvieras kiinnittää huomiota?

Aura: Minun tärppini näyttelyssä on taiteilijoiden esittelyseinä. Seinälle ja sen hyllyille on nostettu näyttelyn taiteilijoilta teos tai esineryhmä löyhän kronologiseen järjestykseen. Ripustus muodostaa siten kokoelman aikajanan ja kuvastaa sen ajallista laajuutta. Olemme halunneet pitää kokonaisuuden visuaalisesti selkeänä ja miellyttävänä, mutta huomioida informatiivisuuden. Siksi seinän edessä olevilla pädeillä kävijä pääsee teoksen kuvaa napauttamalla tutustumaan sen tietoihin ja lukemaan taiteilijan esittelyn. EMMAssa tuotettujen taiteilijatekstien ohessa on myös kevyt ura-aikajana. Sovelluksessa on myös aakkosellinen taiteilijahakemisto.

Muotoilustudio Aivanin suunnittelema muodonmuutos tilassa on merkittävä. Valo kulkee tilassa täysin eri tavalla kuin aiemmin. Jokainen voi saman tien tilaan astuessaan nähdä vilauksia teoksista lasin läpi. Kuva: Ari Karttunen

Collection Kakkonen avautuu 10.11.2022 EMMA – Espoon Modernin taiteen museossa. Liput 20€, Alle 18- ja yli 70-vuotiaat 0€. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Kyösti Kakkosen, EMMAn ja Espoon kaupungin kanssa. Lisätiedot löydät täältä.