Finnish Glass Biennalen monialainen neuvonantajaryhmä haluaa tapahtuman, joka kehittää koko lasialaa

Kesäkuussa ensimmäistä kertaa järjestettävän Finnish Glass Biennalen (FGB) tavoitteena on lisätä lasin arvostusta ja näkyvyyttä, kansainvälistää suomalaista toimialaa ja vahvistaa alan yhteistyötä. Pitkän viikonlopun tapahtumakokonaisuus tarjoaa kesäkuussa tekemistä ja kokemista Riihimäellä, Nuutajärvellä ja Iittalassa. Ohjelmiston ajankohtaisuuden ja monialaisuuden varmistaa FGB:lle nimitetty neuvonantajaryhmä, joka on kevään aikana tarjonnut osaamistaan ja näkemystään biennaalin työryhmän tueksi. 

Finnish Glass Biennalen neuvonantajaryhmän muodostaa joukko eri aloja edustavia suomalaisen lasin ystäviä. Mukana ovat Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho, Riihimäen kaupunginvaltuutettu Aarno Yrjö-Koskinen, muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala, Nuutajärvi Pruuki Oy:n toimitusjohtaja Ari Salmi, Suomen lasimuseon ystävät ry:n hallituksen jäsen Jyrki Kippola, Iittalan Creative Director Janni Vepsäläinen sekä kulttuuri-, ja tapahtuma-alan yrittäjä Tomi Hänninen. Ryhmän toimintaa ohjaavat Riihimäen kaupungin kehityspäällikkö Kristian Keinänen, Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther sekä Luovi Productionsin toimitusjohtaja Kari Korkman. 

Finnish Glass Biennale on osa Riihimäen Lasikaupunki-hanketta, jossa aluetta tehdään tunnetuksi lasiin liittyvän kulttuurin avulla. Suunnitteilla on myös matkailijoille toteutettava Nuutajärveltä ja Iittalasta kulkeva Lasin reitti.

Millaisia mahdollisuuksia neuvonantajat näkevät siinä, että suomalaista kulttuuria tehdään tutuksi taide ja muotoilu edellä? Entä miksi on tärkeää juhlistaa suomalaista lasiosaamista? Ja mitä jäsenet itse eniten odottavat?

“Näen hyvin tärkeänä, että olemme ylipäätään päättäneet toteuttaa Finnish Glass Biennalen! Tärkeää on myös se, että tapahtuma on avoinna sekä lasiin intohimoisesti suhtautuville että kaikille riihimäkeläisille. Erityisen iloinen olen siitä, että avoimen sisältöhaun kautta saimme niin paljon ehdotuksia ohjelmistoon. Ensimmäisenä toteutusvuonna tulemme varmasti oppimaan paljon. Havainnoimme jatkuvasti mikä toimii ja mikä ei – ja tämän perusteella päätämme mihin keskitymme tulevina biennaalivuosina,” sanoo Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.

“Odotan erityisesti biennaalin tarjoamaa uutta ja innovatiivista lähestymistapaa esitellä lasia taidemuotona sekä osana suomalaista kädentaitoa ja teollista historiaa. Tapahtumassa pitää olla myös kevyempi ulottuvuus joka puhuttelee nuoria kävijöitä,” sanoo Riihimäen kaupunginvaltuutettu Aarno Yrjö-Koskinen.

Muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkalalla on läheinen suhde lasiin. Suomalainen lasi on kulkenut suunnittelijan mukana läpi elämän; lapsuudenkodissa, arjen esineissä ja taideteoksissa, ja nyt osana uraa. 

 “Lasi on luovaa uteliaisuutta herättävä, lumoava materiaali, jolla on oma tahto – yhtä aikaa ikuinen, samalla niin herkkä ja valmiina silmänräpäyksessä katoamaan. Se haastaa tekijäänsä ja kantaa mukanaan tarinoita menneisyydestä.”

“Lasissa parasta on sen herkkyys. Materiaalille on annettava mahdollisuus kertoa omaa tarinaansa,” tunnelmoi myös Iittalan Creative Director Janni Vepsäläinen. “On erittäin tärkeää tehdä tällaisten tapahtumien avulla muotoilua tutuksi kaikille matalalla kynnyksellä. Taide ja kulttuuri puhuttelevat parhaimmillaan kokemusten kautta.”

“Niin, kulttuuri on hyvä tapa välittää asioita, joita ymmärtää ilman sanojakin. Se mahdollistaa kansallisuudesta riippumattomat yhteiset kokemukset sekä lisää ymmärrystä maailmasta ja ihmisistä ylipäätään,“ sanoo Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther.

Miksi on tärkeää juhlistaa suomalaista lasiosaamista?

“Suomalainen lasiosaaminen juhlistaminen ei ole vain kunnianosoitus lasihistorian mestareille, vaan myös elintärkeää alan jatkuvalle kehitykselle. Kansainvälinen näkyvyys avaa mahdollisuuksia uusille yhteistyömuodoille, innovaatioille ja kestävän muotoilun edistämiselle. Lasi on materiaali, joka vaatii syvällistä ymmärrystä ja taitoa. Sen vahvuus, herkkyys ja oma tahto tekevät siitä ainutlaatuisen ilmaisuvälineen. Siksi on tärkeää tuoda esiin suomalaista osaamista, jotta se voi kehittyä edelleen osana globaalia muotoilukeskustelua,” Anne-Mari Pahkala sanoo. “Suomalaisen kulttuurin esiintuominen taiteen ja muotoilun kautta tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vahvistaa yhteisöllisyyttä, välittää tietotaitoa ja edistää alan kehitystä. Finnish Glass Biennale ja Lasireitti luovat mahdollisuuden, jossa perinteet ja uudet näkökulmat kohtaavat, mahdollistaen vuoropuhelun niin paikallisten tekijöiden kuin kansainvälisten vieraiden välillä. Lasireitti edistää suomalaisen muotoilun ja käsityöperinteen tunnettuutta, ja tukee alan elinvoimaisuutta, innostaa uusia sukupolvia ja rakentaa siltoja eri luovuuden alojen välillä.”

Nuutajärvi Pruuki Oy:n toimitusjohtaja Ari Salmi muistuttaa lasin pitkästä historiasta. “Varsinkin esiteollisen ajan tapahtumat Nuutajärvellä, Adolf Törngrenin ollessa lasitehtaan omistajana, määrittelevät Nuutajärven lasin valmistuksen polkua vielä nykypäivään saakka. Merkittävä osa alueen nykyisestä rakennuskannasta on tuolta ajalta. Ala, joka ei arvosta historiallisia juuriaan, ei saavuta myöskään loistavaa tulevaisuutta. Suomalaista lasimuotoilua tulee toki juhlia. Haluaisinkin nostaa maljan teosten ja tuotteiden tekniselle valmistukselle ja osaamiselle, joka on Suomessa edelleen huippuluokkaa. Lisäksi Suomalaiselle lasiosaamiselle on tärkeää saada huomiota myös kotimaassa. Tarvitsemme huomattavasti laajempaa tukea alan kehittämiselle. Myös alan koulutukselle tulee tarjota lisää julkisuutta, jotta saamme mukaan potentiaalisia uusia kykyjä. Lasialan kansainvälinen kärki on nyt kapea, mutta nuoria kykyjä löytyy yhä ja yleinen mielenkiinto alaa kohtaan on kansainvälisestikin katsottuna vireää. 

”Ala, joka ei arvosta historiallisia juuriaan, ei saavuta myöskään loistavaa tulevaisuutta.” Ari Salmi

“Lasiin liittyvä osaaminen on suomalaista kulttuuriperintöä parhaimmillaan. Se liittyy paikkakuntien ja sukujen historiaan ja sillä on oma tärkeä paikkansa suomalaisuuden tarinassa. Lasiin liittyvä käsityötaito ei saa kadota tai hiipua, mutta se ei säily, ellei siitä pidetä huolta. Suomalainen lasi elää tällä hetkellä uutta kukoistuskauttaan ja sitä on syytä juhlia!”, linjaa Hanna Mamia-Walther.

”Suomalainen lasi elää tällä hetkellä uutta kukoistuskauttaan ja sitä on syytä juhlia!” Hanna Mamia-Walther

“Vaikka lasin tekemisen perusta lepää ikivanhoissa menetelmissä, suomalaiset lasintekijät ovat osanneet yhdistää perinteen ja uudistumisen. Taiteilijoilla on ollut, ja on rohkeutta kokeilla ennakkoluulottomasti uusia tekniikoita ja materiaaliyhdistelmiä, mikä pitää lasikulttuurin elinvoimaisena,” innostuu Suomen lasimuseon ystävien hallituksen jäsen Jyrki Kippola. “Suomi on tunnettu muotoilumaana – ehkä enemmän asiantuntijoiden kuin suuren yleisön keskuudessa. Lasi on ollut tässä tarinassa keskeisessä roolissa. Voisi jopa sanoa rehvakkaasti, että lasitaide on osaltaan vaikuttanut suomalaisten itsetunnon kehitykseen – se on näyttänyt maailmalle, että pieni maa voi luoda jotain ainutlaatuista ja omaleimaista.

”Lasitaide on osaltaan vaikuttanut suomalaisten itsetunnon kehitykseen – se on näyttänyt maailmalle, että pieni maa voi luoda jotain ainutlaatuista ja omaleimaista.” Jyrki Kippola

Taide ja muotoilu tarjoavat yleisölle mahdollisuuden kokea kulttuuriamme konkreettisesti; kauneuden, käsityötaidon ja tarinoiden kautta. Meillä on erittäin vahva pohja, joten potentiaali tuoda se näkyväksi suuremmalle yleisölle on mahtava. Matkailun näkökulmasta tämä on ehdottomasti alue, jota ei ole vielä hyödynnetty tarpeeksi. Siksi on upeaa nähdä Finnish Glass Biennalen kaltaisia hankkeita, jotka tuovat suomalaista lasikulttuuria yhä uusille yleisöille – niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.”

“Kulttuuri-ja tapahtuma-alan yrittäjänä olen saanut tutustua lasinpuhaltajien nuorempaan polveen, jotka ovat ammentaneet vaikutteita katukulttuurista. Katson lasia itse ennen kaikkea muotoilun ja käsityöläisyyden kulmasta. On tärkeää, että saamme uusia tekijöitä alalle ja uutta pöhinää lasin historiaa unohtamatta. Minua kiinnostaa myös lasin tuomat mahdollisuudet työllistää ja tuoda elinvoimaa eri keinoin,” pohtii riihimäkeläinen kulttuuri-, ja tapahtuma-alan yrittäjä Tomi Hänninen. 

“Toivoisin myös, että lasiosaamisen juhlistaminen toisi kyseistä taiteenalaa lähemmäksi tavallista ihmistä. Lasiteollisuus on jokaisen kotona tavalla tai toisella läsnä, mutta lasitaide ja designlasi on säilynyt yhä statussymbolina. Vahva suomalainen käsityöläisyys ja erikoisosaaminen ei voi saada liikaa huomiota ja esimerkiksi erilaisten opintolinjojen nostaminen biennaalissa voi luoda vahvaa jatkumoa alalle.”

“Suomalaiset korkeakoulut tekevät huippututkimusta lasin uusista olomuodoista, ja niiden käytöstä teknologia- ja lääketeollisuudessa, sekä kaupunkien rakenteissa. Olemme vasta viime aikoina alkaneet ymmärtää miten laaja ja erityislaatuinen kokonaisuus lasin historia ja osaaminen maassamme ovat. Finnish Glass Biennale pyrkii nyt nostamaan nämä esille uudessa, kansainvälisesti kiinnostavassa muodossa,” Riihimäen kaupungin kehittämispäällikkö Kristian Keinänen kertoo. 

“Riihimäki Suomen lasimuseon ja Vanhan lasitehtaan yhteisöineen, Nuutajärvi Lasikouluineen ja -hytteineen, sekä Iittala, moderneine lasitehtaineen ja artesaaneineen, muodostavat Suomen lasitaiteen, -muotoilun ja -teollisuuden ”pyhän kolminaisuuden”. Viime joulukuussa Suomen lasimuseon veturoimana myönnetty käsinpuhalletun lasin Unescon maailmanperintöstatus nosti esille ajatuksen liittää reittinä yhteen nämä kolme erityistä lasikohdettamme. Alvar Aalto -reitti on hyvä esimerkki sisällöstä joka tuo vuosittain suomeen tuhansia matkailijoita tutustumaan vahvaan kultakauden arkkitehtuuri- ja muotoiluosaamiseemme, sekä siinä ohessa kokemaan nykypäivän Suomea ja kulttuuria. Edellä kuvatut lasialan kohteemme ja sisältömme tuottavat yhdessä kriittisen massan, joka riittää kansainvälisenkin kiinnostuksen herättämiseen.”

Mitä neuvonantajat odottavat eniten?

“Harvoin mikään uusi tapahtuma saa samalla lailla kaikki innostumaan. Ikään kuin Finnish Glass Biennalea olisi odotettu jo kauan. Olen varma, että se puhaltaa alaan uutta intoa ja kasvattaa Riihimäen, Nuutajärven ja Iittalan tunnettuutta. Näiden paikkakuntien varassa on lasitaiteen perintö  ja tulevaisuus,” sanoo Luovi Productionsin toimitusjohtaja Kari Korkman.

“Itse odotan paikallisten yrittäjien mukaantuloa ja kaupunkifestari-henkeä, jota tämänkaltaiset tapahtumat ovat omiaan luomaan. Onkin tärkeää, että kokemus Riihimäen Lasikaupunkiin saapumisesta alkaa jo junan tai muun kulkuvälineen saavuttua määränpäähänsä. Alueen perinteiden vahvistaminen ja Lasikaupunki-hankkeen ympärille syntyvä konkreettinen tekeminen antaa meille taas yhden mahdollisuuden kasvaa kokoamme suuremmaksi toimijaksi,” sanoo Tomi Hänninen.

“Kesäkuun tapahtumalta odotan eniten oivalluksia, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Toivon, että se tarjoaa syvällisiä kokemuksia lasitaiteen ja muotoilun monimuotoisuudesta, samalla kun luodaan tilaa vuoropuhelulle ja uusille ideoille. Tapahtuma on tilaisuus paitsi oppia, myös nauttia lasin ja muotoilun elävästä maailmasta – sen kyvystä herättää tunteita, kertoa tarinoita ja luoda uutta,” tunnelmoi Anne-Mari Pahkala.

“Unelmieni lasibiennaali olisi ennen kaikkea kohtaamisten paikka – tapahtuma, jossa yhä useampi innostuu lasista, olipa se sitten esineiden, ihmisten tai lasinvalmistuksen kautta. Esimerkiksi lasin työstäminen on kiehtovaa katsottavaa, ja kun sen näkee läheltä, ymmärtää materiaalin ainutlaatuisuuden uudella tavalla.”

”Toivon että Biennaali nostaa myös esiin niitä, jotka tekevät lasikulttuurista elävää. Lasitaide ja -muotoilu eivät synny tyhjiössä, vaan niiden taustalla on taitavia tekijöitä, joiden tarinat ansaitsevat tulla kuulluiksi. Kun tekijät tuodaan esiin esineiden takaa, lasiin syntyy lisää syvyyttä ja inhimillisyyttä – ja samalla se inspiroi uusia sukupolvia tarttumaan tähän upeaan materiaaliin,” tiivistää Kippola.

Finnish Glass Biennale 5.–8.6. Ennakko-ohjelma alkaa 2.6. Lisätietoja löydät täältä.

Tapahtuman järjestävät Riihimäen kaupunki, Suomen lasimuseo sekä Helsinki Design Weekin & Weeklyn ja Fiskars Village Art & Design Biennalen perustaja ja tuottaja Luovi Productions.