Helsinki Design Award -voittaja on toiveikkuuden asialla

“Maailma ei muutu paremmaksi itsestään, se tehdään sellaiseksi”, toteaa vuoden 2025 Helsinki Design Awardilla palkittu Designs for a Cooler Planet -näyttely teesinään. Aalto-yliopiston suurin vuotuinen näyttelyponnistus kohtauttaa tieteen, taiteen, teknologian ja talouden toimijoita ja nostaa esiin Aalto-yliopiston opiskelijoiden ja tutkijoiden uusimpia ratkaisuja, kokeiluja ja ideoita, joilla muuttaa maailmaa.

Helsinki Design Weekly tapasi Designs for a Cooler Planet -näyttelyn taiteellisen johtajan, viestinnän erityisasiantuntija Enni Äijälän kanssa paremmasta maailmasta ja toiveikkuudesta ajassa, jonka ongelmat ovat erityisen viheliäisiä. 

Mistä aloittaa työ, jos tavoitteena on parempi maailma? Haastehan on valtava.

“Tarvitsemme hyviä verkostoja ja laajaa yhteistyötä. Yhteistyössä tärkeää on se, että olemme kukin valmiita asettamaan itsemme alttiiksi keskustelulle ja arvostelullekin. Tämän mittaluokan ongelmiin ei voida luoda valmiita sataprosenttisia ratkaisuja, jotka aikanaan vain esitellään maailmalle. Ratkaisuja on haettava yhdessä. Ratkaisujen omistajuudesta tulee yhteisiä vain yhdessä tekemällä”, Äijälä kertoo. 

Sattumalla on aina ollut paikkansa niin tieteen kuin taiteenkin kentillä. Luomalla puitteet kohtaamisille voidaan mahdollistaa uudenlaisia ratkaisuja ja aidosti vuorovaikutteista monialaista yhteistyötä.

“Hyviä asioita tapahtuu usein suunniteltujen sattuman kautta. Luomme sattumille edellytyksiä mutta emme voi pakottaa lopputuloksia. Olemme esimerkiksi vieneet tekstiilialan vihreää siirtymää käsittelevän näyttelykokonaisuuden Brysseliin Euroopan parlamenttiin silloin, kun päättäjät kokoontuivat keskustelemaan EU:n tekstiilistrategiasta. Näyttelykokonaisuus esitteli tutkijoiden ratkaisuja tähän monimutkaiseen aiheeseen ja avasi tilaa keskustelulle.”

”Hyviä asioita tapahtuu usein suunniteltujen sattuman kautta. Luomme sattumille edellytyksiä mutta emme voi pakottaa lopputuloksia.”

Designs for a Cooler Planet syntyi vastaamaan useampaan samanaikaiseen tarpeeseen. Yhtäältä Helsinki Design Week kaipasi tapoja laajentaa käsitystämme muotoilusta tuomalla tutkimusta aiempaa vahvemmin esiin. Lisäksi Aalto-yliopiston päivittyneelle kampusalueelle kaivattiin yleisölle avointa toimintaa, ja myös yrityskentältä kantautui toive tiiviimmästä yhteistyöstä luovien alojen opiskelija- ja tutkijayhteisön kanssa. 

Designs for a Cooler Planet esitteleekin Aalto-yliopistossa tehtävää tutkimusta ja kokeiluja sekä suurelle yleisölle, monialaisille sidosryhmille että yliopistoyhteisölle itselleen. Minkälainen merkitys tällaisella hankkeiden ja ratkaisujen kokoamisella kaikille avoimeen näyttelyyn on, jos ajatellaan juuri pyrkimystä luoda edellytyksiä paremmalle maailmalle? 

“Näyttelykokonaisuudesta tekee maailmassa ainutlaatuisen se, että se nivoutuu niin vahvasti yliopiston strategiaan ja toimii strategisen johtamisen välineenä yliopistoyhteisössä. Näyttelyssä ei ole kyse “vain” muotoilusta vaan kestävästä tulevaisuudesta. Erillisten teemojen sijaan tämä punainen lanka ohjaa näyttelyä vuodesta toiseen. Joka vuosi näyttelyyn tuodaan lisäksi aina jotain uutta näkökulmaa ja uutta kehitettävää”, Äijälä kertoo. Näyttelyssä on kyse myös tiedeviestinnän jatkuvasta kehittämisestä sekä yhteydenpidosta eri sidosryhmien kesken.

“Keskustelun polarisoituminen on hyvin tyypillistä tälle hetkelle. Näyttelytoiminnalla on mielettömän suuri arvo siinä, että siellä kohtaamme asioita yhdessä, asetumme konkreettisesti samojen asioiden ja ratkaisujen äärelle. Ajattelen, että tällöin olemme väistämättä vastaanottavaisempia ja syntyy rakentavampaa keskustelua.”

”Näyttelytoiminnalla on mielettömän suuri arvo siinä, että siellä kohtaamme asioita yhdessä, asetumme konkreettisesti samojen asioiden ja ratkaisujen äärelle. Ajattelen, että tällöin olemme väistämättä vastaanottavaisempia ja syntyy rakentavampaa keskustelua.”

Näyttelykokonaisuutta rakennettaessa painottuu eritoten tutkimuksen tekeminen ymmärrettäväksi ja lähestyttäväksi. Tutkimuksessa itsessään on kyse monesti valtavan haastavista ja vaikeistakin asioista, jotka eivät sellaisenaan avaudu suurelle yleisölle. Muotoilemalla kunkin hankkeen keskeiset ajatukset, oivallukset ja viestit mahdollisimman kirkkaiksi ja saavutettaviksi luodaan edellytyksiä myös paremmalle keskustelulle siitä, mikä hankkeissa on keskeistä. Mikä on se tutkimuksen ydin, joka kaikkien pitäisi kuulla? 

“Tämä ei ole helppoa, mutta valtavan palkitsevaa! On hienoa kun asiat alkavat asettua kohdilleen ja keskeinen viesti kirkastuu ymmärrettäväksi. Tästä tässä on kyse!”

Helsinki Design Weekin vuoden teemana on juhlat. Ajattelemme juhlia tietoisina pysähdyksinä, joissa voimme pysähtyä tarkastelemaan tähänastisia saavutuksiamme ja merkkipaalujamme ja toisaalta suuntaamaan toiveita tulevaisuuteen. Mutta miten säilyttää optimismi ajassa, jossa on näin lohduttomia konflikteja ja huolta? Miten motivoida muotoilijoita ja tutkijoita, etenkin nuoria ihmisiä, yhä suhtautumaan tulevaisuuteen niin toiveikkaina, että he jaksavat hakea uusia ja uusia ratkaisuja?

“Eräs kantavia ajatuksiamme on alusta saakka ollut toivon luominen. Moni tutkijamme on oman hyvin tarkkarajaisen alansa erityisasiantuntija. Työskentely oman hankkeen parissa voi toisinaan tuntua yksinäiseltä. Kutsumalla ihmisiä yhteen luomme mahdollisuuden kiinnostua toistemme työstä ja kannustaa toinen toisiamme. Herättää toiveikkuutta kuulla, että esimerkiksi suurempien yritysten tai päättäjien keskuudessa herää aitoa kiinnostusta tutkimusaihettasi kohtaan. Näyttelyssä esillä olleista kokeiluista onkin syntynyt esimerkiksi kiinnostavia kasvuyrityksiä.”

Näyttely järjestetään nyt seitsemättä kertaa. Tutkimustyön näkökulmasta seitsemän vuotta ei ole pitkä aika, mutta Äijälä tunnistaa muutoksen tavoissamme puhua muutoksen tarpeesta. Siinä missä aiemmin oli tarve kiinnittää huomiota siihen, miten haastaa käsityksiä kestävämmästä tulevaisuudesta ankeana ja harmaana, nyt vastaavaa narratiivia ei enää tarvitse painottaa samoin. 

”Aiemmin olimme varovaisempia sen suhteen, kenen vastuusta puhumme. Voimmeko nostaa myös kulutustapojen muutoksen esille päättäjien ja yritysten vastuun rinnalla? Nyt ainakin Suomen kontekstissa tuntuu siltä, että kriisitietoisuutemme on lisääntynyt ja ymmärrämme myös sen, että kestävät ratkaisut eivät tarkoita vain luopumista, vaan voivat olla aidosti inspiroivia ja motivoivia”, Äijälä kuvailee. 

Mutta miltä tieteen ja tutkimuksen tulevaisuus nyt näyttää? Voimmeko jatkossakin ajatella tekevämme maailmasta parempaa?

“Jos me yhteiskuntana toivomme, että voimme pitkällä tähtäimellä vahvistaa kansantalouttamme, meidän on panostettava tutkimukseen ja opetukseen ja kulttuuriin. Nämä ovat paremman tulevaisuutemme kivijalkoja. Etenkin tutkimustyö on niin pitkäjänteistä ja katsoo niin pitkälle tulevaisuuteen, että sen edellytyksiä on vaalittava tässä hetkessä. Tarvitsemme hyvää konseptointia ja kunnianhimoa valtavien systeemitason ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi tarvitsemme tekijöitä ja ajattelijoita, jotka osaavat visioida parempaa tulevaisuutta ja kertoa siitä meille ymmärrettävästi ja innostavasti,” Äijälä maalailee. 

“Emme voi hypätä suoraan ratkaisuihin. Tarvitsemme visioita siitä, mitä kohti kuljemme, ja luovia konsepteja, joita ryhtyä toteuttamaan. Tarvitsemme myös pitkälle katsovaa suunnittelu- ja muotoiluosaamista, joka liittoutuu muun luonnon kanssa, eikä pyri johtamaan luontoa.”

Luovia visioita ja konkreettisia esimerkkejä Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä Otaniemessä Aallon kampuksen Marsio-rakennuksessa 28.10.2025 asti.