Eläväksi räätälöity perinne – Unkarilaisia kansallispukuja

Näyttely avaa eteemme Unkarin ainutlaatuisen kauniita, väreiltään ja muodoiltaan rikkaita kansanpukuja ja niihin kuuluvia asusteita kuvaten samalla 1700–1800-lukujen talonpoikaiskulttuuria. Valikoima on koottu Forgatós-kansantanssiryhmän pukukokoelmasta.

Näyttely pyrkii antamaan katsojalle eräänlaisen ajankuvan: se havainnollistaa eroja esimerkiksi markkinakaupungin asukkaan, vuoristopaimenen, porvarisperheen tai maalaisyhteisöjen välillä. Se tuo esiin moraalisia normeja, auttaa näkemään arki- ja juhlapukujen eroavaisuuksia sekä osoittaa rinnakkaisuuksia lasten erilaisten yksinkertaisten, kevyiden ja käytännöllisten vaatteiden välillä.
László Doktor, Makón kaupungissa Unkarissa toimivan Forgatós-tanssiryhmän johtajan keräystyöhön perustuen näyttelyssä on pukujen lisäksi myös lukuisia asusteita, jotka tuovat katsojan lähemmäs tätä jo kadonnutta maailmaa.

Miksi näyttely on erityinen? Nykyään kansanomaiset esineet ja tyylit elävät jälleen renessanssiaan. Yhä useammin otamme esiin perinteikkään hatun, hameen, liivin tai taidokkaasti kudotun pöytäliinan. Niiden käyttö saattaa herättää meissä muistoja ja tunteita, joita olemme kokeneet isovanhempiemme tai isoisovanhempiemme keittiöissä ja saleissa.

Aikana, jolloin häät, lapsen syntymä, kaste tai kuolema eivät olleet vain yhden perheen vaan koko kyläyhteisön tapahtumia, väreillä ja muodoilla oli suuri merkitys – ne toimivat viesteinä. Ne opettivat ymmärtämään ilman sanoja ja siirtämään perinteitä eteenpäin. Ja koska ilman menneisyyttä yhdelläkään kansalla ei ole tulevaisuutta, esivanhempiemme tapojen sekä aineellisen ja henkisen perinnön säilyttäminen ja välittäminen tuleville sukupolville on välttämätöntä.