Designmuseon muotinäyttelyn laajoja ja ajankohtaisia teemoja käsittelevä kuusiosainen podcast kutsuu studioon vaatesuunnittelijoita ja muita muotialan vaikuttajia ja ammattilaisia. Sarja on nyt kuunneltavissa kokonaan. Keskusteluissa muotia ja suunnittelua käsitellään mm. vastuullisuuden, kiertotalouden, dataistumisen, käsityön, materiaalien ja luovuuden asiantuntijoiden kanssa. Toimittajana on ohjelmajohtaja Anni Korkman. 

Intiimin kosketus sijoittuu muodin uudenlaisen politisoitumisen ja digitalisoitumisen murrokseen. Näyttely päivittää käsityksemme suomalaisesta vaate- ja asustesuunnittelusta 2020-luvulle tarkastellen vaatteen ja kehon intiimiä suhdetta. Se tutustuttaa katsojan luovan työn prosessiin, joka alkaa luonnostelusta ja päättyy valmiiseen tuotteeseen. Samalla näyttely nostaa esiin, miten digitalisoituminen ja dataistuminen vaikuttavat paitsi suunnittelijan työhön, myös muodin valmistukseen, levitykseen sekä kulutukseen. Näyttely perustuu laajaan tutkimukseen, jossa esille pääsevät keskeiset 2020-luvun muotisuunnittelijat sekä tulevaisuuden nimet, mutta myös tuntemattomammat nimet työvaatteiden ja puettavan teknologian taustalla. Näyttelyn kuratoivat professori Annamari Vänskä ja hänen tutkimusryhmänsä tutkijat tutkijatohtori Jenni Hokka ja väitöskirjatutkija Natalia Särmäkari Aalto-yliopistosta. Intiimin kosketus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA) -hanketta, joka tutkii muun muassa sitä, miten intiimiyttä ja yksityisenä pidettyjä asioita hyödynnetään luovilla aloilla, kuten muodissa. 

Podcast jatkaa näyttelyn aloittamaa keskustelua ja tarjoaa näkökulmia myös niille, jotka eivät pääse vierailemaan näyttelyssä. 

Ensimmäisessä jaksossa uppoudutaan käsityöläisyyteen ja hiljaiseen tietoon. Suunnittelussa on aina kyse taiteellisesta ilmaisusta, jota voi olla vaikea selittää. Millainen on suunnittelija Amina Saadan prosessi? Luovat ratkaisut tehdään usein intuitioon nojaten. Miten sitä voi kehittää? Sitä kysytään Self-Assembly -projektin perustaja Matti Liimataiselta. 

Toisessa jaksossa keskustellaan siitä, miten muoti ei ole neutraalia – eihän mikään suunnittelu tai taide ole. Kuinka suunnittelijat voivat hälventää lihavuuteen liittyvää stigmaa ja tuottaa muotia, joka ei syrji ketään? Onko se etuoikeus, että voi pukeutua juuri kuten haluaa? Vieraina suunnittelijat Ervin Latimer ja Henna Lampinen. Kuusiosaisen sarjan neljä jaksoa ovat suomeksi ja kaksi englanniksi. Tämä jakso on englanniksi.

Kolmannen jakson vieraat ovat vaatesuunnittelija Elina Määttänen Paintingsistä sekä vastuullisuuden ja kiertotalouden asiantuntija Satumaija Levón. Materiaalien kehitystä on tapahtunut niin kauan kuin ihminen on pukeutunut. Samassa tahdissa kun maailman väestö on kaksinkertaistunut, on tekstiilien määrä nelinkertaistunut. Volyymi, jolla tekstiilejä tuotetaan on räjähtänyt. Tavat, joilla käytämme niitä, ovat kestämättömiä. Tässä jaksossa keskustellaan vaatteen elinkaaresta ja sekä suunnittelijan että vaatteen käyttäjän ratkaisujen seurauksista. Millaista on suunnittelu materiaaliniukkuuden ajassa? Miten ympäristön asettamat rajoitukset ohjaavat luovaa työtä? Tieto kestävistä ratkaisuista lisääntyy jatkuvasti, mutta harva suunnittelija ehtii olla koko ajan viimeisimmän tiedon äärellä. Miten suunnittelijat saisivat tehokkaammin tietoa valintojensa seurauksista? Entä miten kuluttaja navigoi läpinäkyvyyden hengessä jaetun tiedon informaatiotulvassa?

Neljännessä jaksossa kysytään mitä muoti ei ole? Muoti on laajentunut vaatteesta tilaan, ja se voi olla esimerkiksi taideinstallaatio. Muoti on lähellä arkkitehtuuria, maalaustaidetta ja kuvanveistoa ja se on myös osa fantasiakulttuuria, kuten elokuvien ja pelien maailmaa. Millaisia mahdollisuuksia tämä tarjoaa suunnittelijalle? Mitä on holistinen lähestymistapa muotisuunnittelussa? Asiantuntijoina suunnittelija Laura Juslin, arkkitehti Lilli Maunula sekä suunnittelija Venla Elonsalo.

Viides jakso on nimeltään ”Käsityötä digitaalisessa maailmassa”. Muodin digitalisoituminen on muuttanut suunnitteluprosessia, vaatteita ja koko muodin kokemusta. Vaate voi olla ainoastaan virtuaalinen, esimerkiksi peleissä tai digitaalisella muotinäytöslavalla. Miten digitaalisen vaatteen suunnitteluprosessi eroaa fyysisen vaatteen suunnittelusta? Voiko uusi teknologia haastaa muotibisneksen vanhat, raskaat rakenteet? Vieraana ovat väitöskirjatutkia Aalto-yliopistosta sekä yksi Intiimin kosketus -näyttelyn kuraattoreista, Natalia Särmäkari sekä Fabricantin perustaja ja toimitusjohtaja, Kerry Murphy. Kuusiosaisen sarjan neljä jaksoa ovat suomeksi ja kaksi englanniksi. Tämä jakso on englanniksi.

Viimeisessä jaksossa siirrytään fygitaaliseen tilaan ja mietitään miten dataistuminen ja digitalisoituminen vaikuttaa suunnittelun ja pukeutumisen lisäksi myös muodin levitykseen, markkinointiin ja kulutukseen. Asiantuntijana on Marimekon markkinointijohtaja Sanna-Kaisa Niikko. Muotia koetaan enenevissä määrin digitaalisissa ympäristöissä: sosiaalisessa mediassa ja muissa verkkoalustoissa. Muotialan yrityksiltä vaaditaan siis paljon. Millaiseen digitaalisuuteen Marimekko panostaa? Mitä tarkoittaa, että verkkokauppa on uusi flagship? Entä mitäköhän Armi Ratia olisi pitänyt siitä, että myös pelien hahmot voivat seikkailla yllään Unikko-kuosia?

Podcast-sarjan löydät yleisimmiltä julkaisualustoilta sekä Radio Helsingin sivustolta. Kaksi kuudesta jaksosta ovat englanninkielisiä. Jaksot on toteutettu Helsinki Design Weeklyn, Designmuseon ja Suomen Tekstiili & Muoti ry:n yhteistyönä.