Muotoilu mullistaa juridiikan
Legal design eli oikeudellinen muotoilu voi muuttaa juridiikan tulevaisuuden – ja se heijastuu meihin kaikkiin.
Legal design eli oikeudellinen muotoilu voi muuttaa juridiikan tulevaisuuden – ja se heijastuu meihin kaikkiin.
Juridiikka ei ehkä ole ala, jolla moni muotoilija haaveilee työskentelevänsä. Pian voi kuitenkin olla toisin. Asianajotoimistoissa ollaan nimittäin heräämässä legal designin eli oikeudellisen muotoilun tärkeyteen.
Siinä missä muotoilijoille on itsestään selvää miettiä, miten tuotteen käyttäjää voi palvella mahdollisimman hyvin, juridiikan traditioon se ei kuulu. Dokumentteja ei laadita sopimuksen käyttäjää, vaan hypoteettista ja monesti epätodennäköistä oikeuskäsittelyä varten.
“Muotoiluajattelu on täysin vieraista juristeille, enkä itse ollut ajatellut sitä hetkeäkään ennen kuin perehdyin legal designiin”, sanoo asianajotoimisto Dottirin asianajaja Johanna Rantanen.
Hän itse heräsi ongelmaan kesken tavallisen työpäivän. Hän oli juuri saanut valmiiksi uuden sopimuksen ja kävi sitä läpi asiakkaansa kanssa. Asiakas luki yhtä kohtaa uudestaan ja uudestaan, ja kysyi lopulta pitkän pohdinnan jälkeen, oliko ymmärtänyt oikein. Ei ollut, lähellekään.
“Tajusin, että tuotteeni käytettävyys on aivan surkea. Vaikka sopimus olisi teknisesti hyvä, mitä hyötyä siitä on, jos asiakas ei ymmärrä, mihin sitoutuu?”
Kyse on laajasta ongelmasta.
Jos ihminen lukisi kaikki käyttöehdot, jotka allekirjoittaa, aikaa kuluisi vuodessa jopa yhden kuukauden työtuntien verran. Ja jos jopa Harvardissa lakia opettava professori on kertonut, ettei ymmärrä luottokorttinsa ehtoja, miten niitä voisi ymmärtää kukaan muukaan?
“Ihmiset hyväksyvät päivittäin sopimuksia ilman hajuakaan niiden sisällöstä. On yhteiskunnallisesti ongelmallista, jos oikeuksia ja velvollisuuksia ei tiedetä”, Rantanen sanoo.
Tammikuussa perustettu asianajotoimisto Dottir haluaa muuttaa tämän tavan. Kuutta perustajaa yhdistää näkemys, että jäykän ja hierarkisen tavan sijaan juridiikkaa voi tehdä rennolla otteella. Heistä juristien työn tulokset ovat yhtä lailla tuotteita ja työkaluja, joita myös muiden kuin juristien pitäisi pystyä käyttämään.
“Vasta muotoilun avulla saadaan hyviä ja helppokäyttöisiä tuotteita. Olisi älytöntä, jos esimerkiksi insinöörit tekisivät tuotteita vain toisille insinööreille”, Rantanen toteaa.
Kun Rantanen alkoi etsiä tietoa, onko joku jo tutkinut alan mahdollisuuksia, jäljet johtivat Stanfordin yliopistoon.
Muutakin kuin riidanratkaisua
Kädet viuhuvat ilmassa ja esimerkit vilistävät screenillä.
Kun Standfordin ylipistossa opettava Margaret Hagan puhuu legal designistä, hän on täynnä intoa. Hagan on paitsi muotoilija ja juristi, myös oikeudellisen muotoilun edelläkävijä, joka on tutkinut ja opettanut aihetta enemmän kuin kukaan muu.
Viime viikolla Hagan matkusti ensimmäistä kertaa Suomeen osallistuakseen maailman ensimmäisen Legal Design Summitiin.
Kyseessä on Dottirin ja palvelumuotoilutoimiston Hellonin yhdessä järjestämä tapahtuma, joka kokosi yhteen ammattilaisia ja opiskelijoita sekä lain että muotoilun parista. Puhujina olivat muun muassa Hellonin Juha Kronqvist, tutkimusjohtaja Anna Ronkainen sekä Helena Haapio ja Stefania Passera, sopimusmuotoiluun ja -visualistointiin perehtynyt juristi-muotoilijakaksikko.
Yhteistä puhujille oli usko siihen, että juristien ja muotoilijoiden yhdistämisellä on paitsi valtava vaikutus yhteiskuntaan, myös suuri potentiaali markkinoilla.
Haganin mukaan keskeinen lähitulevaisuuden trendi on, että juristien apu siirtyy sinne, missä ihmiset jo ovat. Ihmiset eivät halua pitkäkestoisia ja kalliita palveluita, vaan ratkaisuja täsmäongelmiin kohtuuhinnalla. Haganin kotimaassa Yhdysvalloissa tästä on jo monia esimerkkejä.
Esimerkiksi Wevorce-sivusto on suunnattu pareille, jotka haluavat tehdä erostaan mahdollisimman kivuttoman. Palvelu tukee paria tarjoamalla täsmätietoa ja juristien apua eron eri vaiheissa, mutta antaa parien tehdä päätökset itse.
NannyVan puolestaan ajaa värikkäällä pakettiautolla leikkipuistoihin ja muihin lastenhoitajien suosimiin paikkoihin kertomaan heille heidän oikeuksistaan.
Muita onnistuneita kokeiluja ovat olleet myös nuorisorikollisille tehdyt sarjakuvat, jotka selittävät oikeuskäsittelyn etenemistä, ja se, että kuolemaan liittyviä juridisia seikkoja esitellään ystäväporukoille rennosti viinilasillisen ääressä. Jo suljettu parkkisakko-sovellus puolestaan kertoi kuvan perusteella, mitkä mahdollisuudet ihmisellä oli saada sakko kumottua.
Sopimuksissa visualisointi voi muun muassa selkeyttää vaikeaa tietoa ja helpottaa sen löytämistä, kuvata yrityksen arvoja ja luoda hyvän ensivaikutelman. Juridinen paperi voikin olla paljon muutakin kuin riidanratkaisuväline: sillä voi kommunikoida, herättää luottamusta ja sopia selkeästi eri rooleista.
Keinot ovat siis jo olemassa, seuraavaksi on kyse siitä, millä tavalla näitä keinoja halutaan hyödyntää.
Sitä korostaa myös Hagan. Hänestä kaikkein tärkeintä on uskallus kokeilla uusia tapoja:
“Ei aina tarvita kovin ihmeellisiä designprosesseja, vaan riittää, että kysyy asiakkailta suoraan, mitä he tarvitsevat.”