Muotoilu tulee museoon
Palvelumuotoilulla ja digitaalisuudella on museoissa yhä vahvempi rooli. Kolme museota kertoo, mikä näyttelyissä muuttuu.
Palvelumuotoilulla ja digitaalisuudella on museoissa yhä vahvempi rooli. Kolme museota kertoo, mikä näyttelyissä muuttuu.
Miltä rautakauden sormus näyttäisi kädessä? Millaista olisi seikkailla poispuretussa rakennuksessa? Entä tehdä liikkuva animaatio Marimekon painokankaasta?
Tätä kaikkea ja paljon muuta on tarjolla pääkaupunkiseudun museoissa, joissa on meneillään näyttelykonseptien uudistaminen. Lue myös listamme kevään muotoiluaiheisista näyttelyistä.
Museoiden kilpaillessa kuluttajien ajasta ja rahasta muiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kanssa, museokäynnin elämyksellisyyteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Muotoilua onkin esillä museoissa – ei ainoastaan näyttelyesineinä – vaan yhä enemmän myös palvelumuotoiluna.
Vuonna 2016 suomalaiset museot ylsivät kaikkien aikojen kävijäennätykseen. Kävijämäärät nousivat Museoviraston tilastojen mukaan 6,6 miljoonaan, mikä on yli miljoona vierailua aiempia vuosia enemmän.
Suosiota selittää esimerkiksi Museokortti, jota on käytetty yli miljoona kertaa alle kahdessa vuodessa. Se on tehnyt museoissa piipahtamisesta entistä helpompaa. Juuri palvelumuotoilu onkin asiakaskokemuksen ytimessä.
”Museosta etsitään muutakin kuin tietoa, vaikka Kansallismuseossa tiedon merkitys on suurempi kuin taidemuseoissa”, Kansallismuseon intendentti Heikki Aittala sanoo.
Kansallismuseon uusi esihistorian osasto aukeaa huhtikuussa. Digitaalisuutta on hyödynnetty siinä monin tavoin.
”Museon edellisestä laajemmasta uudistuksesta on jo lähes kaksikymmentä vuotta. Tässä ajassa tekniikka mennyt valtavasti eteenpäin ja se tulee näkymään nyt”, Aittala sanoo.
Uuteen näyttelyyn tulee useita virtuaalitoteutuksia, kuten hologrammikuvia sekä 3D-esineitä. Museokävijä pääsee sovittelemaan virtuaalisormuksia. Aidot kivikautiset sormukset ja vasarakirveet löytyvät nekin edelleen, vaikka näyttelyn esinemäärää on karsittu. Näyttelystä on poimittu korostetusti esiin kymmenen tärkeintä highlight-esinettä, jotka profiloivat koko museota.
”Ikoniset esineet helpottavat asiakaskokemuksen muodostumista ja nostavat sen arvoa. Niiden näkeminen on sitä kulttuurista pääomaa, jota museosta usein haetaan”, Kansallismuseon projektipäällikkö Hanna Forssellsanoo.
Näyttely- ja asiakastilat sijoitellaan museossa kokonaan uudelleen. Tilasuunnittelusta vastaavat arkkitehtitoimisto Koko3, arkkitehtitoimisto Tuomas Siitonen Oy ja tuotantoyhtiö Fantomatico Oy.
”Olemme miettineet museota asiakkaan näkökulmasta ja aiomme rikkoa perinteisen osastojaon kansatieteen, numismatiikan ja taidehistorian kesken. Asiakkaalle tieteellisillä rajoilla ei merkitystä, jos sisältö on kiinnostavaa. Ne kaikki kertovat yhteistä historiaamme”, Forssell sanoo.
Designmuseo korostaa muotoilun merkitystä
Muotoilu on itsestään selvästi Designmuseon ytimessä. Viime vuosina museo on keskittynyt asiakaskokemuksen kehittämiseen yhdessä suunnittelutoimisto Bondin kanssa. Keväällä 2017 avattiin Designmuseon uusittu kokoelmanäyttely Utopia nyt – Kertomus suomalaisesta muotoilusta.
”Uusi kokoelmanäyttely tarkastelee, mitä suunnittelualan ammattilaisuus on ja mitä kaikkea suunnitteluprosessiin liittyy. Yksi näyttelyn teemoista on se, minkälaisia arvoja esine pitää sisällään ja millaisia vaikutusmahdollisuuksia muotoilulla on”, Designmuseon museolehtori Hanna Kapanen kertoo.
Uusi näyttely on rakennettu erilaisten polkujen varaan, jotka tarjoavat tietoa eri tavoin. Näyttely pitää sisällään esimerkiksi kokeiltavien esineiden reitin. Siinä kävijä pääsee testaamaan muun muassa suomalaisen metsäteollisuuden yhden ikonin eli Ponssen Scorpion-harvesterin ohjainta.
Museossa voi myös animoida valitsemaansa Marimekon kuosia. Lisäksi näyttely mahdollistaa aikamatkailun vuoden 1900 Pariisiin ja Suomen näyttelypaviljonkiin siellä virtuaalilasien ja 3D-mallinnuksen avulla.
Designmuseo on tuottanut vuodesta 2009 lähtien useita verkkonäyttelyjä suomalaisen muotoilun keskeisistä ilmiöistä ja tekijöistä. Digitaalista materiaalia on käytetty myös kokoelmanäyttelyssä.
”Digitaaliseen arkistoon mahtuu paljon tietoa ja digitaalisuus lisää mahdollisuuksia osallistua”, Kapanen sanoo.
Muotoilun uusista alueista on esillä palvelumuotoilu, jota käsitellään avaamalla Kouluruoka rokkaa! -case sekä peliteollisuus, jota esitellään huippusuositun Angry Birds -pelin muodossa.
EMMA:n näyttelytila luo raamit muotoilun ja taiteen vuoropuhelulle. © ELLA TOMMILA EMMA
Muotoilulle enemmän tilaa EMMAssa
Uudistuksia on luvassa myös Espoon puolella.
Espoon modernin taiteen museon eli EMMA:n tilajako muuttuu loppuvuodesta 2017. Muotoilulle omistettu näyttelytila laajenee 1000 neliöin kokoiseksi osastoksi. Pinta-alaltaan Suomen suurimpaan museoon tulee pysyvästi esille taiteilija-muotoilijapariskunta Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan kokoelma. Jatkossa sen rinnalla tullaan näkemään teoksia muilta kiinnostavilta tekijöiltä.
”Muotoilua on luontevaa sijoittaa modernin taiteen viereen. Muotoilun ja kuvataiteen välinen keskustelu on aina museon näyttelytoiminnan ydin. Nyt sitä päästään entisestään syventämään”, EMMA:n viestintäkoordinaattori Iia Palovaara kertoo.
EMMA ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö järjestivät 2015–2016 Sharing-kilpailun, jossa etsittiin luovia ideoita. Kilpailuun tuli sata ehdotusta, joista viisi palkittiin.
Kokonaisuutta kehitetään eteenpäin nyt itsenäisesti. Tilasuunnittelusta vastaavat Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer Studio Wanderlustista.
Uuden muotoilutilan ensimmäisen vaihtuvan näyttelyn nimeltään Still/Life kuratoi muotoilija Harri Koskinen. Näyttely esittelee Tapio Wirkkalan elämää ja työtä nykymuotoilijan ja Wirkkalan kollegan silmin.
Marraskuussa aukeavan näyttelyn lisäksi museo tulee avaamaan osan kokoelmistaan yleisölle katseluvarastona. EMMA on aiemminkin laajentanut taiteen esittelyä perinteisen näyttelytilan ulkopuolelle osana palvelumuotoiluaan muun muassa sosiaaliseen mediaan, ja EMMA:n mobiiliaplikaatiossa taide on löydettävissä puhelimesta käsin.
”Sosiaalinen media on tärkeä nykypäivänä museoille. Olemme tuottaneet lisämateriaalia näyttelyistä esimerkiksi EMMA:n Instagramiin”, Palovaara kertoo.
Museokävijöille on luvassa uusia elämyksiä jo tänä keväänä, kun EMMA avaa katselmusvarastoaan museoyleisölle.
