Weekly Studio: Sebastian Jansson
Muotoilija Sebastian Jansson löysi vuosien yksin puurtamisen jälkeen yhteistyön ilon. Weekly Studio vieraili Salossa juttelemassa tehtaan käytön onnesta.
Muotoilija Sebastian Jansson löysi vuosien yksin puurtamisen jälkeen yhteistyön ilon. Weekly Studio vieraili Salossa juttelemassa tehtaan käytön onnesta.
Hei Sebastian! Kerro aluksi vähän taustastasi.
Opiskelin teollista muotoilua Taikissa eli nykyisessä Aalto-yliopistossa. Vietin yhden vuoden Polytechnico di Milanossa ja toisen ENSCI – Les Ateliers in Parisissa. Kokemukset olivat rikastuttavia ja eri ideologioiden ansiosta toisiaan täydentäviä, ja lisäksi sain vaihto-opiskelun aikana tavata paljon muotoilijoita ja valmistajia ja suunnitella omaa toimintaani. Tein vapaa-ajalla paljon töitä omien projektieni ja prototyyppieni kanssa ja esittelin niitä myöhemmin kansainvälisissä näyttelyissä, kuten SaloneSatellitesaa vuonna 2009 ja 2010.
Palasimme kumpikin juuri Milanon Design Weekiltä, ja minulla on ollut mielessä muutaman vuoden takainen keskustelu muotoilualan talousopista. Keskustelu vaikuttaa tyrehtyneen, johtuneeko tilanteen muuttumisesta vai nuorten muotoilijoiden omista yrityksistä ja jakelumalleista. Koskettavatko nämä kysymykset sinua?
Monimutkainen asia. Uskon, että medialla on siinä roolinsa. Koska uusia tuotteita julkaistaan mediassa koko ajan, tulevat muotoilijat voivat saada alasta oudon kuvan. Jos mediassa näkee vain tiettyjä todella tuottavia ja läsnäolevia suunnittelijoita, saa kuvan, että suunnittelijan työ on hyvin näkyvää ja että jos ei toimi samalla tavalla, ei ole hyvä suunnittelija.
Osittain ongelmana on se, ettei aina ole helppoa nähdä medianäkyvyyden pintaa syvemmälle. Voihan olla, että menestyviltä vaikuttavat suunnittelijat ovat mukana hankkeissa, joista ei makseta kovin paljon, tai heidän tuotteensa eivät mene kovin hyvin kaupaksi.
Julkisuuskuvan myötä muodostuu vinoutunut kuva muotoilijan ammatista. On vain muutamia yrityksiä, joihin kaikki muotoilijat haluavat töihin, koska kyseiset yritykset ovat jatkuvasti esillä mediassa. Tässä tilanteessa suositut yritykset saavat paljon enemmän ehdotuksia uusiksi tuotteiksi kuin pystyvät tuottamaan.
Varsinkin uran alussa on vaikeaa tietää, mistä kannattaa aloittaa ja miten päästä työskentelemään hyvien yritysten kanssa ja luomaan konsepteja, jotka pääsevät tuotantoon asti. Painin tämän kysymyksen kanssa vuosia. Mietin, millaista on olla muotoilija, mikä on tarinani ja mikä polkuni.
© VEERA KONSTI
Millainen muotoilijan siis pitää olla? Missä määrin tavoitekuva ohjaa uraasi?
Minusta on tullut valikoiva seurani suhteen, ja se heijastuu muotoilijana kehittymiseeni. Optimismi, myönteisyys ja rehellisyys ovat minulle kaiken alku. Kun hakee seuraansa samanhenkisiä ihmisiä, yhteistyö kestää pitkään ja muodostuu merkitykselliseksi.
Olen joutunut tilanteisiin, joissa minulle tarjotaa briifiä, mutta jos henkilötaso ei toimi, yhteistyö ei tuota hyvää tulosta. Kyse on siis oman työtavan löytämisestä.
Olet aktiivisesti mukana Helsingin design-yhteisössä eli BEACONissa ja Design Marketissa ja teet nyt yhteistyötä muiden suunnittelijoiden kanssa Made by Choice -yrityksessä. Onko yhteistyöstä tullut sinulle entistä tärkeämpää?
Aluksi keskityin ankarasti luomaan uraa itsenäisenä muotoilijana. Tavoitteeni oli perustaa oma studio, jossa saisin olla iso tähti. Myöhemmin huomasin, että ympärillä on hyvä olla kivaa porukkaa, koska useiden upeiden tyyppien kanssa voi saada aikaan isoja juttuja.
Mistä ajatus omasta tähteydestä sai alkunsa?
En osaa sanoa. Olin kai vain todella itsepäinen. Halusin maailmalle tekemään omaa juttuani.
Mielipiteesi siis muuttui ja päädyit keräämään ympärillesi muitakin kunnianhimoisia suunnittelijoita?
Kyllä, luulisin niin, ja esimerkiksi Made by Choicessa tuntuu, että tosiaan saavutamme yhdessä enemmän. On ollut mahtavaa muodostaa suhde Lasseen ja sitä kautta päästä toimimaan tehtaalla.
Lanseerattiinko Choice vuonna 2014?
Alustavasti kyllä, ja modulaariset start-up-muodostelmat esiteltiin brändinä Slushissa. Siinä vaiheessa mukana olivat Lasse Laine, Mikael Kiveläja Jeremiah Tesolin. Yritys perustettiin virallisesti vuonna 2016.Tämän hetkiset yritykset vetäjät ovat minun ja Lassen lisäksi Niclas Ahlström.
Oliko Choicen tarkoitus olla enemmän valmistava vai design-brändi?
Pystymme valmistamaan itse, ja valmistamisessa on perustamme, identiteettimme ja juuremme, jotka johtavat suomalaiseen puutyöperinteeseen. Näemme Choicen tällä hetkellä hyvin kasvuvoimaisena ja universaalina kaluste- ja design-brändinä, mutta toivomme myöhemmin voivamme laajentaa muillekin aloille. Suunnittelemme älyasumiseen liittyvää yhteistyötä, ja on kiinnostavaa nähdä, mihin se johtaa.
Miten Choice liittyy Sebastian Jansson -studioon?
Katsotaan, mitä siitä tulee. Uskon kehittyväni orgaanisesti. Minulla on paljon vakituisia asiakkaita, mutta tulevana vuonna käytän eniten aikaa Choice-brändin kehittämiseen.
Tehdas ja työpaja sijaitsevat Salossa, mutta lisäksi teillä on työhuone Helsingissä.
Kyllä, meillä on Punavuoressa yhteinen studio Casagrande Laboratoryn ja Studio Blomstedtin kanssa, vaikka emme ole koskaan virallisesti muuttaneet sinne.
Eikö ole henkisesti haastavaa työskennellä tilassa, johon ei ole varsinaisesti muuttanut?
Vähän kyllä, mutta olen jonkinasteinen nomadi, joten tila on enemmän assistenttien ja ideoinnin sekä prosessien käytössä. Meillä ei ole tilassa paljon mitään, mutta siellä on kiva tehdä töitä. On mukavaa toimia yhteistilassa.
Miten tehdas toimii?
Lasse omistaa tehtaan nimellä protos|demos. Hän on perustanut Tre-designliikkeen ja omistaa osan Egg-ravintolasta. Olemme tehneet yhteistyötä jo vuosia. Ensimmäinen projektimme oli ravintola Sörnäisissä. Lasse valmisti sinne kalusteet. Sen jälkeen olemme tehneet yhdessä omia sisustuksia, kalustuksia ja messuosastoja sekä tuotekehitystä ja prototyyppeja muille yrityksille.
Onko tehtaassa vakituiset työntekijät?
On, 10 käsityöläistä.
Kuinka usein käyt tehtaalla?
Noin joka toinen viikko.
Vaikuttaako oma tehdas suunnittelutapaasi?
Olen ainakin oppinut paljon. Kunnon ruokapöydän tuolin suunnittelu oli unelmani, ennen kuin olin tehnyt sellaisen. Nyt voisin tehdä tuolin vaikka joka päivä, jos haluaisin.
Kun tekee yhteistyötä puuseppien kanssa, ymmärtää, miten homma toimii.
Muotoilijoiden ja tehtaiden yhteistyötä kuvattaessa sanotaan usein, että muotoilija haastaa valmistajan tai tekniikan rajat. Millainen suhde valmistuksella ja suunnittelulla mielestäsi on?
Meidän tarinamme on tietysti erilainen, koska olemme voineet hyödyntää elinikäistä suhdettamme ja oppia sekä kehittyä yhdessä.
Kuulostaa paljon hedelmällisemmältä menetelmältä kuin tipauttaa suunnittelija tehtaaseen, mikä jälkeen häntä ei enää nähdä.
Jossakin määrin kyse on luonteestani. Jos jokin tapa toimii, haluan pitää siitä kiinni. En halua sanoa, että tämä jäi nyt tähän. Uusien yritysten kanssa työskennellessä minua ei aina kiinnosta puhua tulevasta tuotteesta, koska uskon, että loppujen lopuksi saamme aikaan mahtavan tuotteen. Haluan puhua yrityksen taustoista. Kun pääsee yritykseen sisälle, voi alkaa ideoida sen kehittämistä
Kaikilla yrityksillä on omat ongelmansa ja haasteensa ja keskinkertaisuutensa. Minun kannaltani on erityisen tärkeää varmistaa, että yhdessä luotu ratkaisu perustuu vakaaseen ja kannattavaan toimintaan.
Kuulostaa ihan yritysterapialta.
Suomessa opiskellessani olin töissä mainostoimistossa ja tein paljon visuaalista viestintää ja graafista suunnittelua. Olen todella kiinnostunut brändinrakentamisesta.
Pyytävätkö yritykset sinua auttamaan brändityössä vai ehdotatko sitä itse prosessin aikana?
Riippuu asiakkaasta ja yrityksestä ja heidän odotuksistaan sekä visiostaan. Minusta on ongelmallista, jos yritys tilaa vain tuotteen eikä kerro design-visiostaan. Jos kyseessä on geneerinen tuote, minun voi olla hankalaa suunnitella se ilman visiota ja identiteettiä tietäen, etteivät he halua panostaa suunnittelijaan tai brändiinsä. Tästäkin syystä minun kannattaa tehdä yhteistyötä muiden suunnittelijoiden kanssa. Heillä voi olla rennompi asenne, mikä tasapainottaa omaa suhtautumistani.
Miten yhteistyö toimii käytännössä luonnoksista prototyyppiin vaikkapa Choice-tuotteen ollessa kyseessä?
Yleensä joku meistä tekee ensimmäisen luonnoksen, ja sen jälkeen keskustelemme rakenteesta. Teemme työhuoneella 3D-mallin ja tekniset piirustukset, ja sitten työ lähetetään tehtaalle. Saatamme jättää joitakin yksityiskohtia avoimiksi keskustelulle, jotta niitä voidaan vielä miettiä yhdessä.
Siirrytään Helsinkiin. Millaista täällä on elää ja toimia muotoilijana?
Koska opiskelin Milanossa ja Pariisissa ja tein työharjoittelun Nykissä, harkitsin vakavasti yrityksen perustamista muualle kuin Suomeen. Päädyin takaisin Helsinkiin, koska tänne oli helpointa perustaa yritys. Vahva kotipesä täällä motivoi minua tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä suomalaisten valmistajien kanssa. Suomalaisissa yrityksissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
Esimerkiksi Italiassa monia yrityksia johdetaan intohimolla. Suomalaisistakin yrityksistä saataisiin irti paljon enemmän, jos luotettaisiin enemmän tunteisiin kuin lukuihin. Jos menee luvut edellä, on aina askeleen jäljessä. Jos seuraa intohimoaan, on muita askeleen edellä.
Pystyvätkö suomalaiset yritykset hyväksymään tämän perustelun?
Kyllä ja ei. Asennetta on vaikeaa muuttaa, joten pitää solmia pitkäaikaisia suhteita ja luoda vahva perusta uusille ideoille. Myös suomalaisessa käsityötaidoissa on paljon potentiaalia. Pitää löytää keinot ylläpitää ja parantaa näitä taitoja ja löytää uusia tapoja yhdistää ne uusille markkinoille.
Tunnetko vastuuta kästyötaidoista ja työtavoista?
Minusta kaikki, mitä teemme, perustuu intohimoon ja hyvään tahtoon yhteisöjämme ja vertaisryhmiämme kohtaan. Uskon, että voimme saavuttaa vielä paljon enemmän ja luoda vapaammin, jos rikomme rajat ihmisten ja yritysten väliltä.