Weekly Abroad: Sami Rintala
Arkkitehti Sami Rintala uskoo, että hänen hankkeensa heijastavat ennemminkin mukana olevien ihmisten persoonia kuin pohjoismaalaista ideologiaa. Weekly Abroad -sarja esittelee ulkomailla uraa luovia suomalaismuotoilijoita.
Alkujaan helsinkiläinen Sami Rintala valmistui arkkitehdiksi vuonna 1999 silloisesta Teknillisestä korkeakoulusta. Hän niitti mainetta jo samana vuonna silloisen kumppanin Marco Casagranden kanssa luodun Land(e)scape-installaation ansiosta. Työ koostui kolmesta hylätystä ladosta, jotka oli nostettu 10-metrisille jaloille, jotta rakennukset pääsisivät seuraamaan maanviljelijää kaupunkiin tai lähiöön. Teos otti kantaa autioituvaan maaseutuun.
Rintalan ja Casagranden tiet erosivat, ja Rintala muutti myöhemmin Norjaan ja perusti sinne vuonna 2007 uuden toimiston islantilaisen arkkitehdin Dagur Eggertssonin kanssa. Rintala ja Eggertsson ovat esimerkiksi suunnitelleet puisen näköalatornin Seljord-järven rannalla ja puuelementtejä sisältävän teräskävelysillan Vosso-joen yli vanhan sillan ajelehdittua edellisvuonna tiehensä.
Vaikka kotipaikka on muuttunut Suomesta Norjaan, puu ja maalaisympäristöt ovat edelleen tärkeässä asemassa Rintalan työssä.
”Puu on hyvin demokraattinen materiaali. Sitä ei tarvitse pakottaa tai taivuttaa. Sitä voi käyttää rakenteena tai detaljina,” Rintala sanoo. ”Mitään muuta materiaalia ei voi käyttää samalla tavalla.”
Mielenkiinto maaseutua kohtaan säilyy myös ihan käytännön syystä, koska Rintalan mukaan siellä on usein tavallista helpompaa saada lupa toteuttaa kokeellinen projekti. Hän kertoo, että kaupungissa asiakkaat haluavat tulosta, ei testausta, koska tonttimaa on kallista. Hänen mielestään maalaisyhteisöt tarvitsevat apuamme, koska suurin osa arkkitehdeistä keskittyy urbaaniin kontekstiin.
Taukomaja metsän siimeksessä
Rintala on ohjannut viimeisten 17 vuoden aikana 155 arkkitehtuurityöpajaa ja kerännyt mainetta alana asiantuntijana. Viime toukokuussa Lontoon suomalaisen kulttuurin instituutti kutsui Rintalan ohjaamaan Westminsterin yliopiston 12 opiskelijalle työpajan taukomajan rakentamiseksi Punkaharjulle. Kyseessä on yksi neljästä kansainvälisestä kulttuuritoimeksiannosta Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Taukomaja on Lontoon osuus Mobile Home -designhankkeesta, jossa tarkastellaan ’koti nyky-yhteiskunnassa’ -teemaa.
Rintalan ja brittiläisen arkkitehdin Tom Raymontin ohjauksessa suunniteltu ja rakennettu taukomaja on nimeltään Lastu. Se pystytettiin 29.4.–7.5. lähelle Luston metsämuseota. Opiskelijat suunnittelivat majan spontaanisti yhteistyössä ilman alustavia piirustuksia. Maja koottiin niin, että vasta yhden osan tekemisen ja asentamisen jälkeen päätettiin yhdessä, mitä seuraavaksi tehdään.
Rintalan mielestä tällainen työpajamalli antaa opiskelijoille vapauden suunnitella paikan päällä tavallista vapautuneemmin ja yhteisöllisemmin.
”Se on paljon luonnollisempi tapa rakentaa”, Rintala sanoo. ”Ihmiset ovat laumaeläimiä, joten yhden ihmisen ei pidä hierarkkisesti tehdä päätöksiä muiden puolesta. Sellainen on väärin.”
Vaikka maja toteutettiin Mobile Home -hankkeen alaisuudessa, Rintala oppilaineen ei pitänyt kodin merkityksen pohtimista yhtä tärkeänä kuin muita aiheita.
”Projektissa oli loppujen lopuksi kyse kaupunki- ja maalaisympäristön eroista”, Rintala kertoo. ”Keskustelimme kotiin liittyvistä ideoista, mutta tärkeämpää oli saada lontoolaisnuoret käsittämään, mitä suomalaisessa metsämajassa tarvitaan ja mitä ei.”
Opiskelijoiden työpajaosuus on nyt valmis, ja Lastu on yleisön käytössä.
Kansainvälinen näkemys
Koska Rintala opiskeli Suomessa ja asuu nyt perheineen Norjassa, hänen katsantonsa odottaisi olevan varsin pohjoismaalainen. Hän näkee kuitenkin työnsä sekä suunnittelijana että opettajana kansainvälisemmästä näkökulmasta.
”Juhani Pallasmaa opetti sekä Daguria että minua opintojemme loppuvaiheessa, ja hänen näkemyksensä vaikutti meihin voimakkaasti”, Rintala kertoo. ”Se oli enemmän kansainvälinen kuin pohjoismainen. Työpajamenetelmämme taas tulee Yhdysvalloista.”
Rintalaa pidetään tärkeänä hahmona pohjoismaalaisen arkkitehtuurin kentällä, mutta hän itse näkee työnsä globaalien vaikutteiden kollaasina. Varmaankin siksi, että vaikka Rintala asuu Norjassa, suurin osa hänen töistään sijaitsee muualla. Arkkitehti viettää joinakin vuosina yli 100 päivää matkoilla. Viime aikoina matkat ovat suuntautuneet Amerikkaan, koska Rintala opettaa muun muassa Cornellin yliopistossa.
”Paikat vaihtuvat, ja kussakin projektissa on oma ilmapiiri ja asiakkailla eri tarpeet. Hankkeemme heijastavat ennemminkin mukana olevien ihmisten persoonia kuin pohjoismaalaista ideologiaa”, Rintala kertoo.
”Minulla on ollut onni oppia ymmärtämään maailmaa matkailun kautta.”