Weekly Abroad: Santtu Mustonen

Weekly Abroad esittelee ulkomailla uraa luovia suomalaismuotoilijoita. Taiteilija Santtu Mustonen elää ja työskentelee New Yorkissa, ainakin vielä vähän aikaa. ”Necessity is the mother of all invention”, sanotaan englanniksi. Kaikki keksinnöt perustuvat tarpeeseen. Mustosen tapauksessa tarvetta on myös uudistumiselle.

Santtu Mustonen opiskeli teollista muotoilua ja graafista suunnittelua sekä Taideteollisessa korkeakoulussa että Gerrit Rietfeld Academiessa ja päätti myöhemmin keskittyä kuvittamiseen. Kuvitusalaa ei ollut kunnolla olemassa Helsingissä eikä niin ollen asiakkaitakaan, joten Mustonen lähti kolmeksi vuodeksi Amsterdamiin ja perusti sinne studion. Vuoden 2012 residenssimatka New Yorkiin venyi kuuden vuoden rupeamaksi. Sen aikana muodostui kadehdittava asiakaskunta, josta esimerkkeinä mainittakoon New York City Ballet, Brooklyn Academy of Music ja MTV Music Video Awards.

Vastaava tarve tuo pian Mustosen takaisin Eurooppaan. Hänellä ei sinänsä ole tarvetta lähteä Nykistä, vaan into laajentaa ja tutkia uusia mahdollisuuksia ja työtapoja. Tilaisuus vaihtaa mannerta ja palata lähemmäs kotia palvelee tätä tarkoitusta. ”Minulla on ollut Nykissä aivan uskomattoman upeita asiakkaita, mutta tällä hetkellä minulta tilataan paljon toistoa vaativia töitä,” Mustonen selittää. ”Haluan pitää pienen breikin leipätyöstäni ja kokeilla uusia, materiaalien kolmiulotteisuutta tutkivia lähestymistapoja.”

Ristipölytys

Mustonen mainitsee viimeaikaisen projektin New York City Balletin kanssa esimerkkinä siitä, mihin suuntaan hän haluaisi kehittää työtään. Baletti tilasi Cross Polination (Ristipölytys) -nimisen projektin osana New York City Ballet Art Series 2017 -sarjaa. Projektiin sisältyi täydellinen taiteellinen vapaus, minkä ansiosta se oli Mustosen mielestä paras mahdollinen toimeksianto. Hän valvoi itse koko projektia, ja installaatio valmistui neljässä kuukaudessa.

Tässä teoksessa Mustonen yhdisti tunnusmerkikseen muodostuneen digitaalisen abstraktion suureen tilateokseen. Hän hyödynsi siinä Koch-teatterin korkeaa kattoa. Tyylikkään teatterirakennuksen on suunnitellut arkkitehti Philip Johnson, ja se avattiin yleisölle vuoden 1964 maailmannäyttelyä varten. Mustosen videoinstallaatio koostuu neljästä valtavasta näytöstä ja digitaalisista maalauksista.

Videossa pyörii abstrakteja kuvioita, joihin on saatu vaikutteita tanssikoreografioista, siitepölyn liikkeestä veden pinnalla ja merkintöjen katoavaisuudesta, ja sitä esitettiin kaikilla neljällä näytöllä teatterin promenaadisalissa. Salin kummassakin päässä oli yksi näyttö, ja kaksi muuta näyttöä oli asetettu kolmioksi peililattian päälle, mistä muodostuin kaleidoskooppinen kuvio. ”Installaatio avattiin heti presidentinvaalien hämmentävän tuloksen jälkeen, jolloin kaupungissa vallitsi outo, melkein vastarintaliikemäinen tunnelma”, Mustonen kertoo. ”Se oli kummaa aikaa ja korosti näyttelyn nimen merkitystä. Ristipölytys symboloi sitä, että eri-ikäiset ja -taustaiset ihmiset eri kulttuureista voivat kokea ja tutkia tätä kaunista taidemuotoa yhdessä.” 

Helsinki–Amsterdam–Brooklyn ja takaisin

”Olen todella kiitollinen New Yorkille, koska en olisi ikinä päässyt tekemään vastaavia projekteja missään muualla”, Mustonen sanoo, kun kysyn kuuden vuoden jaksosta suurkaupungissa.

”Olihan se tietysti kovaa työtä, ja uhrasin paljon”, hän lisää, ”mutta kaiken kaikkiaan koko homma onnistui ihmeen hyvin.”

Mustosen kertoessa New Yorkin ajasta tulee mieleen, että vaikka hänellä on ehkä tarve lähteä muualle, osa hänestä ei varmaan koskaan halua luopua tästä kaupungista. Monelle muullekin maailman suurkaupungeissa toimineelle luovan alan ammattilaiselle on tullut eteen se, että isojen projektien vuoksi täytyy ehkä kuitenkin uhrata liian paljon.

”New York on todella kallis kaupunki, jos haluaa vain tehdä tutkimusta, ja Euroopan kaupungeissa on paljon enemmän resursseja, kun elämisestä ei tarvitse maksaa niin paljon. Rahalla saa enemmän, niin että on enemmän aikaa tehdä luovia kokeiluja.”

Mustonen paljastaa rakentavansa parhaillaan omavaraista taloa ja studiota Suomeen. Hän ei paljasta sijaintia, mutta kertoo sen nousevan järvessä olevalle saarelle, jonne rakennustarvikkeet pitää ajaa jään yli moottorikelkalla, tai veneellä, jos jäätä ei ole. Sen lisäksi, että kesän ohjelmassa on muutama kuukausi keskittynyttä tutkimustyötä New Yorkissa ja Suomessa ja syksyllä vuorossa on kolme kuukautta Amsterdamissa, rakennusprojekti vie tällä hetkellä suuren osan Mustosen energiasta ja vihjaa tulevista merkittävistä elämänmuutoksista. Mustosen studiolta voi odottaa jatkossa mielenkiintoisia asioita, sijaitsipa se missä tahansa päin maailmaa.