Hyvä muotoilu vaikuttaa lapsen elämään pitkäkantoisesti – oppimisympäristöjen suunnittelussa tulevaisuusajattelu on tärkeää

Lekolar on koulujen ja päiväkotien käyttöön suunnattujen kalusteiden, pedagogisten apuvälineiden, lelujen ja sisustustarvikkeiden markkinajohtaja Pohjoismaissa. Entinen rehtori, kehityspäällikkö Mikko Kyröja sisustusarkkitehti Stiina Kiuru kertovat toimivien oppimisympäristöjen suunnittelusta ja pedagogisten lähtökohtien tärkeydestä osana suunnitteluprosessia.

Koulujen ja päiväkotien opetussuunnitelmat toimivat kaiken oppimisympäristöihin liittyvän ideoinnin pohjana. Opetushallituksen laatimat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet otettiin alakouluissa käyttöön elokuussa 2016. Yläkouluissa uuden opetussuunnitelman perusteiden käyttöönotto on vielä prosessissa.

Lekolarin kehityspäällikkö Mikko Kyrön mukaan pedagogisesta näkökulmasta uusimmat opetussuunnitelmat sisältävät toivottuja muutoksia opettamiselle sekä oppimiselle.

– ”Tilan tulisi pystyä muuhunkin kuin siihen perusasetelmaan, jossa opettaja opettaa luokan edessä ja oppilaat kuuntelevat hiljaa paikoillaan”, Kyrö pohtii ääneen.

Myös yrityksen sisustusarkkitehti Stiina Kiuru yhtyy mielipiteeseen. Hän uskoo, että erilaiset ympäristöt kannustavat erilaiseen toimintaan: esimerkiksi lavankaltainen tila voi opettaa lapselle rohkeutta ja itseilmaisua esiintymiseen.

– ”Oppimisympäristöjen suunnittelussa kiinnitetään entistä enemmän huomiota muuntojoustavuuteen eli siihen, kuinka ympäristö palvelee eri käyttötilanteita ja eri oppijoita. Matematiikkaakin voi opiskella kiiveten tai palloa heitellen”, Kiuru toteaa.

On myös osoitettu, että eri työskentelyasennot pitävät meidät terveinä. Kiurun mukaan tähän voidaan vaikuttaa mm. seisomatyöpisteiden avulla ja suunnittelemalla tilat niin, että tuotteita on helppo siirtää paikasta toiseen. Tämä myös usein johtaa siihen, että paikat pysyvät yleensä paremmassa kunnossa pitempään, kun ne koetaan omanlaisiksi.

Lekolarille on tärkeää, että käyttäjät pääsevät mukaan suunnitteluun, sillä he pystyvät usein visioimaan oman tilansa parhaiten.

– ”Hyvin usein oppimisympäristöjen suunnittelu alkaa jo silloin, kun päiväkodit ja koulut alkavat tehdä pedagogisia suunnitelmiaan ja luonnostelijat toivovat pääsevänsä mukaan jo tässä vaiheessa tekemään yhteistyötä. Parhaimmassa tapauksessa voidaan vielä vaikuttaa taloon tai rakennukseen. Lekolar ei pelkästään tuo kalusteita taloon vaan tarjoaa suuremman palvelukokonaisuuden, jossa käyttäjät ovat isossa roolissa”, Kyrö kuvailee.

Nykyään trendi on, että kouluissa on monta eri käyttäjäryhmää kuten esimerkiksi koulu, päiväkoti, kirjasto, neuvola ja opisto ja suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, kuinka tila muuntuu eri käyttötarkoituksiin ja miten se antaa käyttäjilleen inspiroivaa ajateltavaa.

Lekolarilla on malliluokkia muun muassa Turun Moisiossa sekä Oulun Pitkäkankaalla, ja molempiin niistä on suunniteltu opetussuunnitelman mukainen sisustus. Luokista yritys saa viimeisimmän tiedon siitä mikä toimii ja mikä ei ja mitkä ovat esimerkiksi oppilaiden mieluisimmat opiskelualueet. Lekolar on pohjoismainen yritys, joka on markkinajohtaja oppimisvälineissä ja koulu- sekä päiväkotikalusteissa pohjoismaissa.

Hyvä muotoilu vaikuttaa lapsen elämään pitkäkantoisesti

Muotoilukasvatus ja inspiroivat oppimisympäristöt laajentavat oppilaiden käsitystä muun muassa estetiikasta ja parantavat tilanhahmotuskykyä. Tuotteen muotoilulla on myös paljon fysiologisia vaikutuksia, joten oikea lapsimittakaava on hyvin tärkeä.

– ”Hyvä muotoilu ei ole ainoastaan hyvää ulkonäköä vaan myös turvallisuutta, terveellisyyttä ja esteettömyyttä ja toimivaan muotoiluun kuuluu, että kaikki pääsevät osallistumaan. Onnistuneen muotoilun avulla lasten mielikuvitus on villimpi ja vapaampi tulkitsemaan omaa tilaansa ja ympäristöään”, Kiuru selittää.

Sitä mukaan, kun tilat avautuvat, kouluihin ja päiväkoteihin halutaan kuitenkin myös rauhallisia tiloja, joihin voi vetäytyä tekemään omia tehtäviään. Aikuiset eivät välttämättä keksi kaikkea, mitä lapset keksivät, Kiuru muistuttaa. Tarpeet kuitenkin muuttuvat pitkällä aikavälillä ja nykyään on mietittävä, löytyykö tilasta tarpeeksi pistorasioita ja latauspisteitä ja minne koulun omistamat laitteet saadaan yöksi talteen.

Tänä päivänä myös langattomat verkot on pakko huomioida oppimisympäristöjen suunnittelussa. Esimerkiksi Vantaalla melkein jokaisella oppilaalla on koulun antama laite ja tästä syystä tilaan on hyvä saada liikuteltava latauspiste. Mukaan suunnitteluun ovat tulossa myös uudemmat teknologiat kuten ohjelmointi, robotiikka ja tekoäly. Enää oppiaineita ei myöskään eroteta yhtä selkeästi toisistaan.

Kyrö uskoo, että oppimista tapahtuu jo heti kun käyttäjä astuu sisään tilaan. Sermit lisäävät muuntojoustavuutta jakamalla avointa tilaa, mikä voi olla tärkeää vaikkapa ruokaloiden suunnittelussa. Ruokaloita on turhaa pitää tyhjänä koko sitä aikaa, kun siellä ei syödä lounasta eli noin 80 prosenttia ajasta.  

Suunnitellessa tuotteita lapsille tietyt arvot myös korostuvat. Lekolarin kotimaassa Ruotsissa on Kyrön mukaan totuttu valmistamaan tuotteet ympäristöystävällisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti.

– ”Näistä tuotteista syntyy terveellisiä, turvallisia ympäristöjä, joissa haitta-aineettomuus on välttämättömyys. Meille on myös tärkeää, että jokaisen tuotteen kohdalla päästään alkulähteille ja jokainen tuote täyttää tarkat kriteerit”, Kyrö tarkentaa.

– ”Lekolarin omat standardit ovat jopa tiukempia kuin EU:n, joka on pienten lasten kanssa toimiessa erityisen ratkaisevaa. Suunnitteluprosessi keskittyy oppimisympäristöjen kohdalla vahvasti tulevaisuuteen ja keksimiämme ratkaisuja testataan koko ajan”, Kiuru täydentää.

Yrityksen on tarpeellista käydä tulevaisuuden koulun tarpeita läpi sekä parantaa tuotteita suunnitelmista esiin käyvistä lähtökohdista joka kerta kun Opetushallitus päivittää opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmaansa.  

– ”Lapsi oppii enemmän ympäristössä, jossa viihtyy ja oppii myös nopeammin, kun hänellä on hauskaa. Tämä johtaa usein lisääntyneeseen uteliaisuuteen niin oppiaineen kuin -ympäristön parissa. Lekolarilla on pyrkimys tukea lasten luontaista uteliaisuutta”, Kiuru toteaa.

Paras kokemus syntyy arjessa  

Suunnitteluprosessissa yksi Lekolarin suurimmista etutekijöistä ovat heidän työtekijänsä.  

– ”Lekolarilla on töissä sisustussuunnittelijoita, pedagogeja, entisiä lastentarhan opettajia ja muita kasvatusalalla työskennelleitä henkilöitä. Näin ollen yrityksellä on syvää ymmärrystä oppilaiden ja koulujen arjen tarpeista”, Kyrö kertoo.

Mikko Kyrö siirtyi itse Lekolarin kehityspäälliköksi rehtorin virasta. Koulun, jossa Kyrö ennen toimi, kohdalle osui peruskorjaus, joka johdatti koulun kalusteiden ja oppimisympäristön uudistamiseen. Uudistuksen myötä asiaan joutui perehtymään ja siitä tuli Kyrölle hieman yllättäenkin intohimon kohde. Hän on myös innostunut ohjelmoinnista ja robotiikasta, joita hän pääsee viemään kouluille.

– ”Kuten Stiina sanoi, tässä työssä on nähtävä tulevaisuuteen ja tarjoamiemme ratkaisujen pitää olla toimivia vielä vuosienkin päästä, jotta ne tukevat lapsien pedagogiikkaa. Myös mahdollisuus oppia eri tilanteissa ja ympäristöissä sekä viihtyisyys on tälle kohderyhmälle tärkeää. Minusta on hienoa päästä nyt toteuttamaan kaikkea tätä”, Kyrö summaa.

Stiina Kiuru puolestaan päätyi Lekolarille mutkikkaampaa reittiä. Lapsena Kiuru halusi opettajaksi, mutta kiinnostui myöhemmin designista ja opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa sisustusarkkitehtuuria. Maisteriopintojaan Kiuru teki myös Aallon International Design Business Management linjalla ja työskenteli valmistumisen jälkeen pitkään suunnittelijana luovassa toimistossa. Lekolarilla Kiuru yhdistää asiantuntemuksensa muotoilusta kiinnostukseensa kasvatusta ja koulutusta kohtaan.

– ”Nykyisessä työssä ympyrä tietyllä tapaa sulkeutuu, sillä pääsen vahvasti kosketuksiin kummankin alan kanssa. Koen, että suunnittelijana pääsen tekemään merkityksellistä työtä, sillä koulussa tehdään hankinnat usein useaksi vuodeksi kerrallaan. Tekemillämme valinnoilla on siis paljon painoarvoa”, Kiuru toteaa ja kuvaa työtään palkitsevaksi ja motivoivaksi.

Lekolarin juuret juontavat Ruotsiin, 1884 perustettuun BRIO AB:hen. Vuonna 1971 BRIOn Lek & Lär -yksiköstä syntyi oma yrityksensä, Lekolar AB. Suomessa yrityksen historia alkaa vuodesta 1921 ja Pohjoismaiseen Lekolar-konserniin yritys on kuulunut vuodesta 1999.