Käärmetalon peruskorjaus sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon 2019

Helsingin Käpylässä sijaitsevan ikonisen Käärmetalon peruskorjaus on voittanut Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon 2019. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n myöntämän palkinnon voittajan valitsi tänä vuonna kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen.

Vuonna 1951 valmistuneen Käärmetalon on suunnitellut Yrjö Lindegren. Peruskorjauksen suunnittelusta vastasi Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy. Hannu Väisänen arvostaa voittajatiimin ammattitaitoa ja katkeamatonta sisua, joka mahdollisti suomalaisen arkkitehtuurin helmen onnistuneen restauroinnin.

“Korjaajien on mietittävä millä tavoin nostaa uudelleen esiin Käärmetaloon liittyvä melkein utooppinen idea laadukkaasta vuokratalosta. On myös näytettävä miten modernismin asumisihanteet voivat toimia edelleen ja olla esimerkkeinä uudelle asuntorakentamiselle.”

Voittajaa valitessaan Väisänen etsi arkkitehtuuria, joka vaikuttaa itsetuntoon: “Jos arkkitehtuuri pystyy vaikuttamaan itsetunnon ylläpitämiseen muutenkin kuin työntämällä alle jonkin rakennustaiteen kimaltavan limusiinin, se on saavuttanut jotakin tärkeätä.”

Mäkelänkadun suuntaisesti mutkittelevissa kerrostaloissa jokaisella vuoka-asunnolla on yksilöllinen asemansa ja näkymänsä osana kokonaisuutta. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy.

Käärmetalo koostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta, joiden pituus on yhteensä 287 metriä. Kerrostaloissa on 189 kaupungin vuokra-asuntoa.

Suojellun rakennuksen laajamittaisessa peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa kunnostettiin muun muassa piha-alueet, porrashuoneet, keittiöt, ikkunat ja ovet sekä korjattiin ja uusittiin yläpohjarakenteet, ulkorappaus, parvekkeet, LVI-järjestelmät ja yhteistilat. Suurin osa vanhoista ikkunoista ja keittiön kiintokalusteista pystyttiin säilyttämään. Rakennuksen ilmanvaihto säilytettiin painovoimaisena, mikä säästää energiaa ja huoltokustannuksia ja ehkäisee sisäilmaongelmien syntymistä.

”Peruskorjaus saatiin toteuttaa ihannetilanteessa: tilaaja, rakennuttajat, suunnittelija ja urakoitsijat toimivat erittäin hyvässä yhteistyössä. Työssä ei jouduttu tekemään kompromisseja, ja tilaaja halusi satsata laatuun. Suojelutavoitteista ei tarvinnut tinkiä. Näin kokonaisvaltainen painovoimaisen ilmanvaihdon, sisä- ja ulkomateriaalien, vanhojen ikkunoiden sekä varsinkin kiintokalusteiden säilyttävä korjaus tai samanhenkinen uusiminen on asuinkerrostalossa verraten harvinaista”, sanoo pääsuunnittelijana toiminut Mona Schalin.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto 2019 ehdokkaat

Käärmetalon peruskorjaus valittiin Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittajaksi neljän muun esiraadin valitsemien kohteiden joukosta. Esiraatiin kuuluivat tänä vuonna tekniikan tohtori Anne Stenros, arkkitehti SAFA, professori Mikko Heikkinen ja Arkkitehtitoimisto Livadyn osakas Juulia Mikkola. Raadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin. Palkinnon valitsijaksi valitaan vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana.

Helsingin keskustakirjasto Oodi

Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelema Helsingin keskustakirjasto Oodi on muuttanut käsitystämme kirjastosta. Kirjasto on nyt kansalaisten olohuone, josta löytyy tiloja peliluolasta kirjataivaaseen.

Oodi jakautuu kolmeen arkkitehtuuriltaan ja tunnelmaltaan erilaiseen kerrokseen, jotka luovat omanlaiset puitteet kirjaston eri toiminnoille – avoimelta sisääntulotasolta välikerroksen pajaja studiotiloihin ja ylös valossa kylpevään kirjaston varsinaiseen aineistoalueeseen. Kuva: Tuomas Uusheimo.

Lue lisää Oodista Weeklyn haastattelusta ALA Arkkitehtien Samuli Woolstonin kanssa.

Jyväskylän yliopiston päärakennuksen restaurointi

Vuonna 1955 valmistunut Jyväskylän yliopiston päärakennus on Alvar Aallon punatiilikauden merkittävimpiä töitä. Kasvatusopillisen korkeakoulun tärkeimmässä rakennuksessa koulutettiin aikanaan kansa- ja oppikoulunopettajia. Päärakennuksessa toteutettiin vuosina 2013–2017 perinpohjainen restaurointi, jonka Arkkitehtitoimisto AKonsultit Oy suunnitteli tiiviissä yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston kanssa.

Jyväskylän yliopiston päärakennuksen korjauksessa pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakenteita, materiaaleja ja kalusteita. Alvar ja Aino Aallon, Maija Heikinheimon sekä Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat kalusteet restauroitiin. Kuva: Jyrki Iso-Aho, Jari Jetsonen

Kruunuvuorenrannan koonta-asema

Vuonna 2017 Helsingin Kruunuvuorenrantaan valmistuneella koonta-asemalla uuden asuinalueen jätteet kootaan maanalaisia imuputkia pitkin ja pakataan kontteihin muualla tapahtuvaa jatkokäsittelyä varten. Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy:n suunnittelema koonta-asema osoittaa, että myös teknisiin järjestelmiin kuuluvat rakenteet ja rakennukset voivat olla merkityksellinen osa ympäristöämme.

Kruunuvuoren laitoksen vaipan arkkitehtuurin lähtökohtana on ollut rouheisen kallion alati vaihteleva jäkäläpeite. Kolmiulotteinen, origamia muistuttava geometria on taidokkaasti toteutettu ruosteen ruskeiksi patinoimilla betonielementeillä. Kuva: Timo Kiukkola

Vaaralanpuiston päiväkoti

Vuonna 2017 valmistunut Vaaralanpuiston päiväkoti on ‘”pieni suuri” rakennus, joka muodostaa suojaisan maiseman päiväkodin lapsille. AFKS Arkkitehtien (Jari Frondelius, Jaakko Keppo, Juha Salmenperä, Jalo Sippola ja Maija Viljanen) suunnittelema rakennus sopeutuu massoiltaan ja materiaaleiltaan ympäröivän rakennetun ympäristön mittakaavaan, jakautuen kahteen erilliseen piha-alueeseen.

Yksi Vaaralanpuiston päiväkodin suunnittelun lähtökohdista on ollut lähes nollaenergiarakennuksen suunnittelu. Kuva: Mika Huisman.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on perustettu vuonna 2011. Viime vuonna palkinnon sai Helsingin Uusi lastensairaala, jonka on suunnitellut SARC Arkkitehtien Antti-Matti Siikala, Sarlotta Narjus ja Sakari Forsman sekä Arkkitehtiryhmä Reino Koivula ja Susanna Kalkkinen.

Käärmetalon kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy.