Suunnittelija Jenni Ahtiainen antaa apuvälineen käyttäjälle mahdollisuuden näyttää juuri sellaiselta kuin haluaa

Jenni Ahtiaisen uusi yritys AIDesign keskittyy apuvälineiden personointiin. Välttämätön väline voi olla myös kaunis ja katu-uskottava, aivan kuin kantajansa.

Jenni Ahtiaisen uusi yritys AIDesign keskittyy apuvälineiden personointiin. Välttämätön väline voi olla myös kaunis ja katu-uskottava, aivan kuin kantajansa. 

”Tämä on tärkeintä, mitä olen tehnyt”, Jenni Ahtiainen sanoo. Hänen äänessään on varmuutta. On kulunut pian kaksi vuotta siitä, kun Ahtiainen loi kuulolaitekorumallistonsa Deafmetalin. Sen jälkeen on tapahtunut paljon.

Omalla kansainvälisesti menestyneellä gTIE-merkillään tunnetuksi tullut Ahtiainen suunnitteli vuosia asusteita maailmanluokan tähtien ylle. Elämä heitti hänet suunnittelijana kohti uutta suuntaa vuonna 2018, kun Ahtiaisen kuulo heikkeni arjen kommunikaation muuttuessa vähitellen vaikeaksi. Silloin Ahtiainen ei vielä tiennyt, että hänen henkilökohtaisesta onnettomuudestaan seuraisi kaikesta huolimatta jotain hyvää.

Vapaus valita

Kuulolaitteet tuntuivat aluksi vierailta. Lääkärin lausunto oli tullut Ahtiaiselle järkytyksenä: kuulo oli alentunut niin paljon, että hän tarvitsisi kuulolaitteet molempiin korviinsa. Sovittaessaan uusia laitteitaan ensimmäistä kertaa elokuussa 2018 Ahtiainen päätti, että haluaisi tehdä niistä enemmän itsensä näköiset.

Suunnittelijalle luontevasti hän tarttui nopeasti toimeen, ja alkoi rakentaa tyyliinsä sopivia koristeita mustasta nahasta. ”Nahkarensselien” valmistuttua hän postasi kuvan sosiaaliseen mediaan.

”Halusin sillä kertoa, että ’Hei olen saanut kuulolaitteet, mutta ei se mitään. Teen niistä tällaiset korut’”, Ahtiainen sanoo. Hän ei osannut kuvitellakaan, miten innokkaan vastaanoton kuva saisi.

Kuva levisi nopeasti ja tavoitti lopulta yli 220 000 katsojaa.

”Silloin tajusin sen”, Ahtiainen sanoo. ”Silmälaseja valitessa voit aina valita omaan tyyliin sopivat pokat, mutta kuulolaitteen käyttäjät kärsivät usein laitehäpeästä juuri sen takia, että he kokevat olevansa apuvälineensä armoilla.”

Suuret apuvälinevalmistajat käyttävät nykyään enemmän resursseja apuvälineiden muotoiluun ja estetiikkaan. Mahdollisuus personointiin kuitenkin puuttuu.

Kuva: Tapio Aulu

Designhattuja verensokerimittareille

Jenni Ahtiainen aloitti kuulolaitteista, mutta asustesuunnittelu laajeni myöhemmin luontevasti sisäkorvaistutteiden cochlear-implantteihin. Niitä koristamaan hän suunnitteli kuperia kuoria.

Samankaltaista ideaa hän hyödynsi myöhemmin diabeetikoille suunnatussa Sugarhatty-tuotesarjassa, joka syntyi sattumalta asiakkaan toiveesta. Asiakas pyysi Ahtiaista keksimään juhlia varten jotain hänen ihossaan kiinni olevan verensokerimittarin peitoksi.

Herkkä apuväline asetti raamit suunnittelulle: päälle asetettavan kuoren oli oltava äärimmäisen kevyt, ettei laite irtoaisi. Verensokerimittari Libre on noin kolikon paksuinen sensori, jonka avulla voi seurata digitaalisesti veren sokeriarvoja.

Ensimmäisestä Sugarhattysta edusti Ahtiaisen omaa rouheaa tyyliä, mutta ennen pitkää suunnittelija astui ulos mukavuusalueeltaan.

”Assistenttini ihmetteli mitä on meneillään, kun valitsin tarjolla olevista materiaaleista kaikkia erivärisiä juttuja, pinkkejä ja kultaisia”, Ahtiainen nauraa. ”Mallit syntyvät pikkuhiljaa asiakastöiden kautta: Joku uskaltaa toivoa, ja sitten minä toteutan.”

Sugarhatty

Apuväline, jota ei halua peitellä

Deafmetal on kerännyt paljon huomiota mediassa ja voittanut lukuisia palkintoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Palkintoja suurempaa on silti palaute, jota Ahtiainen on asiakkailtaan saanut:

”Meillä oli asiakas, joka kasvatti vuosikaudet hiuksiaan korvien päälle, ettei kukaan vain näkisi hänen kuulolaitettaan. Nyt hän halusi ajaa tukan pois, että kaikki näkevät. Se tuntuu hyvältä.”

Apuvälineiden personoinnista väitelleen taiteiden tohtori Susanne Jacobsonin mukaan apuväline osaltaan ilmaisee, muokkaa ja rakentaa käyttäjänsä identiteettiä. Osa kokee välineen käytön leimaavaksi sosiaalisissa tilanteissa.

Jacobsonin mukaan muotoilulla on merkittävä rooli siinä, miten apuvälineiden käyttäjät näkevät itsensä ja kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan.

Jenni Ahtiainen on saanut kuulla asiakkailtaan kokemuksia asusteiden vaikutuksesta arkielämään.

”Se, että toisella on apuväline kuulemista varten, voi vaikuttaa keskusteluun tai jopa sen aloittamiseen. Eräs asiakkaani sanoi huomanneensa, että koru vie jännällä tavalla huomion pois itse kuulolaitteesta.”

Suunnittelulla lähemmäs ihmistä

Tammikuussa 2020 Ahtiainen otti askeleen eteenpäin rekisteröidessään uuden yrityksen. AIDesign keskittyy kokonaan apuvälineiden personointiin.

Ahtiaisen tavoitteena on laajentaa toimintaa ulkomaille ja uusiin apuvälineisiin: hän kertoo suunnitelleensa hiljattain esimerkiksi reumahansikkaita nivelongelmista kärsiville asiakkailleen sekä hengitysmaskin uniapnea-potilaalle.

Kuva: Tapio Aulu

Jenni Ahtiainen on myös rakentanut vuoden ajan pääasiassa instagramissa toimivaa Deafmetal Communitya.

”Aloimme ottaa erityisiä taide- ja kauneuskuvia, jotta saisimme tehtyä kuulolaitteita käyttävistä ihmisistä näkyvämpiä, ja sitä kautta kuulovammoista hyväksyttävämpiä. Siis yhtä hyväksyttävää, kuin näköongelmat ja silmälasien käyttökin on”, Ahtiainen sanoo.

Kuva: Merja Yeoung

Muotimaailmassa suurin osa apuvälineistä pysyy silti edelleen piilossa. Rollaattoreihin ja kuulolaitteisiin ei törmää trendilehtien sivuilla. Jenni Ahtiainen uskoo syyn olevan täydellisyyden ihannoinnissa, jonka ympärille muotiteollisuus pitkälti rakentuu. Kun kuvataan ”täydellistä” elämää ja vartaloita, jää annettu ihmiskuva kapeaksi.

Ahtiainen uskoo, että asennemuutos on silti mahdollinen. Kehitystäkin on jo tapahtunut.

”Jos tekijöihin saadaan tarpeeksi anarkistisia ajattelijoita, jotka uskaltavat näyttää normaalin ihmisvartalon kaikkine virheineen ja puutteineen, tulee myös suunnittelu lähemmäs ihmistä.”

Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin koulutusohjelman suunnittelujournalismin kurssin kanssa keväällä 2020. Kuten kaikki sisältö Helsinki Design Weeklyssä, myös kumppaniartikkelit on tehty palvelemaan ensisijaisesti lukijoitamme.

Ensimmäinen kuva: Tapio Aulu