Pyörän selässä kesäyö ei lopu koskaan
Kun ei tarvitse ehtiä viimeiseen metroon, junaan tai bussiin, mitä tahansa voi tapahtua. Taidekonservoija Pablo Laune antaa pyöräilyvinkit kesäiseen Helsinkiin.
”Kun museon taidenäyttely päättyy, taidekonservoijan työ alkaa: teokset täytyy käydä läpi ja kartoittaa niihin tulleet vauriot. Vähimmillään se tarkoittaa sitä, että kuvaan ja kirjoitan teoksista. Enimmillään korjaan teoksia parinkin viikon ajan käsityönä – esimerkiksi poistan lakkaa, paikkaan reikiä tai paikkausmaalaan.
Teen kärsivällisyyttä vaativaa työtä, mutta muualla elämässä minua ahdistaa bussipysäkillä odottelu ja aikataulujen suunnittelu julkisten puitteissa. Pyöräily merkitsee minulle vapautta lähteä mistä vain milloin tahansa. Pyörällä liikkuen voi myös nähdä uskomattomia paikkoja luonnossa, joihin ei ole muuten pääsyä.
Innostuin polkupyöräilystä kymmenisen vuotta sitten opiskellessani taidegraafikoksi Skotlannin itärannikolla Aberdeenissa. Aloin viettää vapaa-aikaani paikallisella bike kitcheninllä, joka on ilmainen vapaaehtoisvoimin pyöritettävä pyöränhuoltopiste. Myös Helsingissä Pasilassa on vastaavanlainen paikka, jonne voi tulla oppimaan polkupyöristä ja niiden huoltamisesta sekä saada apua pyöränsä huoltamiseen.
Palattuani Helsinkiin hetken aikaa kaikki elämässä oli yhtä polkupyörää. Työskentelin joitakin vuosia mekaanikkona pyöränvalmistaja Pelagolla ja käytin myös vapaa-aikani pyörien parissa. Polkupyöräilu on edelleen iso osa arkeani, sillä pyörä on pääasiallinen kulkuneuvoni läpi vuoden. Taitan fillarilla esimerkiksi työmatkani Herttoniemestä Helsingin keskustaan.
Helsingissä ei tule pitkään aikaan olemaan samanlaisia puitteita pyöräilylle kuin esimerkiksi Tanskassa, missä pyöräilijöille on varattu oma paikkansa liikenteessä. Täällä on kuitenkin omat etunsa verrattuna moniin Euroopan kaupunkeihin: autoliikenne on suhteellisen turvallista ja liikennenopeudet hitaita. Lähtökohtaisesti kaikkiin paikkoihin pääsee pyöräteitä pitkin, vaikka välillä joutuukin kiertämään vähän enemmän. Toisaalta, koska autotielläkin voi pyöräillä, ajoreittien valinnassa voi soveltaa.”
”Minulla on aina vaatetta varmuuden vuoksi mukana, jos haluaakin jäädä myöhään ulos, vaikka aurinko jo laskee ja ilma viilenee. Kun liikkuu kesäisessä Helsingissä pyörällä, ei myöskään tarvitse koskaan murehtia, ehtiikö viimeiseen metroon, junaan tai bussiin.”
Pablo Laune
Pablo Launen vinkit pyörällä saavutettaviin luontokohteisiin
Vanhankaupunginlahden lintutornit
Matka Sörnäisistä Vanhankaupunginlahden ympäri Viikin luonnonsuojelualueen läpi ja takaisin Sörnäisiin on yhteensä noin kymmenen kilometriä. Matkalla on kivaa pysähtyä Viikin lintutorneissa – ylhäällä odottaa näkymä ja tornissa voi kohdata jonkun, jota ei tavallisesti kohtaisi. Jos paikalle on sattunut lintubongari, hän ehkä neuvoo, minne kannattaa katsoa. Suosikkini Vanhankaupunginlahden lintutorneista on Purolahden lintutorni, joka sijaitsee keskellä kaunista kaislikkoa. Näkymä avautuu Kalasatamaan ja Viikkiin.
Saarikierros Espoossa
Helsingistä pääsee Lauttasaaren tai Munkkiniemen kautta tekemään saarikierroksen Espoon puolelle. Kuusisaaressa voi pysähtyä Didrichsenin taidemuseossa ja Lehtisaaressa ostoskeskuksessa pistäytyä kahvipaahtimo Majassa. Laajalahden luonnonsuojelualueen rantaruovikossa voi bongata kyyttöjä eli itäsuomenkarjaa, jota tuodaan Tammisaaresta kesäisin maisemanhoitotöihin Espooseen.
Vuosaarenhuippu
Entisestä kaatopaikasta ja maantäyttöalueesta on maisemointityöllä rakennettu ulkoilualue, jonka maisemat ovat vaikuttavat. Yli kuudenkymmenen metrin korkeudelle ulottuvalta huipulta avautuu näkymä muun muassa Vuosaaren satamaan.
Pablo Laune on helsinkiläinen taidekonservoija, joka työskentelee muun muassa Amos Rexin kokoelman parissa. Hänellä on yli kymmenen pyörää, mutta juuri nyt hän ajaa kaupunkiympäristöön soveltuvalla 80-luvun italialaisella retkipyörällä.
Juttu on osa sarjaa, jossa suunnittelijat kertovat heidän Helsingistään. Jutut julkaistaan Helsinki Design Weeklyn lisäksi osoitteessa MyHelsinki.fi.