Mellow minutes: tasapainoilua rennon tekemisen ja suorittamisen välillä
Kaikki alkoi huonosta treenikokemuksesta, mutta vajaassa vuodessa helsinkiläinen Mellow minutes on vienyt paikallista juoksukulttuuria uudelle tasolle. Huolellisesti kuratoitu ja kaunis estetiikka sekä lämmin yhteisöllinen treenaaminen on saanut mukaansa kymmenittäin ihmisiä. Mellow minutes on yhteisö, joka vastaa aikuisten tarpeeseen harjoitella yhdessä rennolla tavalla, oli lähtötaso mikä tahansa.
Mellow Minutes on juoksuyhteisö, joka kokoontuu viikoittain tekemään asioita, jotka ovat ihan vain kivoja. Muotoiluopiskelijoiden Aleksandra Niirasen, Laura Mertalan ja UI/UX suunnittelija Elias Ervastin vetämä yhteisö näyttää hyvin paljon perustajiltaan: rennolta, hurmaavan mukaansatempaavalta – ja herkullisella merchillä höystetyltä.
”Koko projekti alkoi tavallaan huonosta lenkistä. Minut oli kutsuttu mukaan harjoittelemaan erääseen porukkaan, mutta kokemus ei lopulta ollut kovin puhutteleva. Se sai minut todella miettimään tilaa, joka aikuisilla jää, kun nuoruuden unelmat ja harrastukset jäävät, mutta treenaaminen ryhmässä kiinnostaa yhä”, kertoo Aleksandra Niiranen.
“Olemme suomalaisessa mittakaavassa jo aika suuria, sillä Strava-yhteisössämme on yli 500 jäsentä, ja kesällä kanssamme juoksee yli 70 ihmistä, jopa rankkasateella”, Niiranen naurahtaa.
Toiminta alkoi Niirasen ja Ervastin viikottaisena juoksutapamisena, ja on kasvanut yli 2000 seuraajan sosiaalisen median yhteisöksi, viikoittaiseksi aikatauluksi, johon mahtuu erilaisia aktiviteetteja hiihtämisestä, yhteisiin illallisiin ja Laura Mertalan liittymiseen järjestäjien joukkoon.
”Me tulemme kaikki varsin erilaisista taustoista”, selittää Niiranen. ”Olen itse entinen urheilun puoliammattilainen. Jouduin lopettamaan viitisen vuotta sitten useiden loukkaantumisten seurauksena – ja luopumaan omasta olympiaunelmastani. Samaan aikaan arki muuttui, ja se oli varsinainen tipahdus tyhjän päälle. Sitten tapasin Eliaksen ja yhdessä innostuimme uudelleen treenaamisesta.”
Pari kohtasi kuitenkin pian ongelman. Aikuisille oli tarjolla hyvin vähän järjestettyä liikuntaa, joka oli tarpeeksi haastavaa ja tapahtuisi yhdessä muiden kanssa. Mitkä oikeastaan olivat 20-30-vuotiaille kohdistetut harrastukset, joiden puitteissa oli mahdollista tavata samanhenkisiä ihmisiä?
Tämä oli myös tarve, jonka Mertala tunnisti.
”Minulla on varsin rento harrastamisen ja urheilun tausta, mutta oma toiveeni oli löytää tekemisen ohella uusia sosiaalisia piirejä. Ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samanlaisista asioista. Sen sijaan löysinkin vain erilaisia kuplia! Aikuisuus Helsingissä esittäytyi työpaikan ja kodin välisenä tilana, jossa kohdata ihmisiä”
“Tai ehkä klubikulttuurin parissa tapaamisena”, lisää Niiranen.
“Nimenomaan, mutta minä olin kiinnostunut tapaamaan ihmisiä kaikenlaisista taustoista”, Mertala selittää. “En vain niitä, jotka liikkuvat oman kuplani sisällä.”
Samaan aikaan kansainvälisesti juoksemisesta oli jälleen tullut trendikästä, käynnissä oli varsinainen buumi.
“Suunnittelijoina ja muotoilijoina olemme intuitiivisesti varsin virittyneitä kuuntelemaan sitä, mikä on trendikästä, vaikka Suomi onkin eurooppalaisessa kontekstissa hieman hitaampi omaksumaan asioita”, Ervast kertoo.
“Suunnittelijoina ja muotoilijoina olemme intuitiivisesti varsin virittyneitä kuuntelemaan sitä, mikä on trendikästä, vaikka Suomi onkin eurooppalaisessa kontekstissa hieman hitaampi omaksumaan asioita.”
Elias Ervast
Suomalainen juoksukulttuuri on toki ollut aktiivista jo viimeisen kymmenen vuoden ajan, mutta kansainväliset juoksuyhteisöt, vahvalla ja puhuttelevalla sosiaalisen median läsnäolollaan olivat omiaan kiihdyttämään muutosta.
“Me tunnistamme kyllä paikallisen juoksukulttuurin historian, sen menneisyyden nousut ja laskut, mutta olemme nykyhetkessä omistautuneita luomaan sen sisällä ihan omaa liikehdintää. Meidän tavoitteemme on luoda tekemisen kulttuuria, joka on meille ominaista. Meidän näköistä toimintaa”, avaa Mertala.
”Mellow minutes on meille myös alusta, jolla voimme testata asioita. Aleksandra ja minä olemme kuitenkin vielä opiskelijoita, jotka etsivät omaa tietään – tämä on meidän tapamme kokeilla.”
”Laajemmassa kontekstissa tämä viimeinen vuosi on antanut meille mahdollisuuden ajatella yhteisöllistä lähestymistä ja myös siihen liittyvää kestävyyttä. Mellown avulla voimme vaikuttaa olemassa olevaan juoksukulttuuriin samalla kun muokkaamme sitä pikkuhiljaa. Samalla kysymykseksi nousee se, kuinka yhdessä tekemistä voi jatkaa, kun trendit hiipuvat? Olemme viime aikoina esimerkiksi pohtineet keinoja ylläpitää yhteisöä, vaikka juoksutrendi tulisikin päätökseen”, sanoo Niiranen.
Mellow minutes onkin kasvanut lauantaiaamujen lenkeistä viikoittaisiin tapaamisiin jäsenten kesken. Talvikauden maanantait vietetään Helsingin olympiastadionin tunnelin juoksuradalla, kun taas talviset tiistait ovat Pasta Run -tapahtumia yhteistyössä kalliolaisen Way Bakeryn kanssa.
Kaikki nämä ovat Ervastin mukaan asioita, jotka ovat “kivoja ja sellaisia, joihin itsekin haluamme osallistua”.
”Etsimme tekemiselle jatkuvasti inspiraatiota muodin, musiikin ja ammattiurheilun parista”, hän lisää.
Yhteisön toiminta on kasvanut varsin orgaanisesti myös yhteistyökumppanien kautta. Yhteisöllisen tekemisen tueksi ovat liittyneet muun muassa brändit kuten Puma ja paikallinen muotimedia Hypend, joiden kanssa järjestetyt tapahtumat ovat olleet hyvin suosittuja. Edellä mainitun Way Bakeryn kanssa taas järjestetään talvisia pastailtoja ja kuukausittaisia pullajuoksuja eli kahdeksan kilometrin lenkkejä, joiden päätteeksi juodaan yhdessä kahvia ja mutustellaan herkullisia leivonnaisia.
“Tapahtumissa olemme lukottaneet vain lenkkien nopeuden ja juostun etäisyyden. Lauantaisin juostaan 10 kilometrin tuntinopeudella. Pullajuoksut juostaan samassa tahdissa, mutta matka on hieman lyhyempi. Näin ollen osallistujien on helppo ymmärtää, mistä on kyse ja liittyä mukaan, sillä he tietävät, mitä odottaa”, sanoo Niiranen.
”Ryhmän juoksijoiden taso vaihtelee ultrajuoksijoista satunnaisiin hölkkääjiin. Joillekin osallistujista lauantain lenkki on viikon kovin treeni, kun toisille se on rento tapaaminen ystävien kesken. Silti kaikki tulevat, ja se on koko tekemisen ydin, syy pitää porukka koossa. Mellowta ei vie juoksu, vaan tämä yhteisö.”
”Yhdessä olo ja tekeminen ovat aina olleet Mellown ydin”, vahvistaa Mertala.
”Yhteisön toimintaa voi myös tarkastella sen tarjoamien rutiinien näkökulmasta. Lauantait ovat juoksuja, jotka muodostavat koko toiminnan perustan, kun taas Not-so-Mellow Monday and Track Tuesday ovat konsepteja, jotka mahdollistavat tilaisuuden harjoitella kovemmin”, täsmentää Niiranen.
”Track Tuesday on ikään kuin luonnollinen jatkumo juoksijoille, jotka haluavat oppia juoksemaan paremmin”, sanoo Mertala.
”Mellow ei kuitenkaan ole juoksukoulu”, muistuttaa Niiranen. ”Teemme erilaisia harjoitteita ja intervalliharjoituksia, jotka minä suunnittelen ja jaan ryhmän kanssa. Sitten kärsimme yhdessä, siinä kaikki.”
”Mutta muita seuraamalla ja treenaamalla oppii aina lisää”, Mertala sanoo hymyillen.
Yhteisön kohtaama harhaluulo on siis se, että kyseessä olisi valmennusryhmä. Sitä se ei ole. Toinen harhaluulo on, että liittyäkseen pitäisi olla jonkinlainen juoksun ammattilainen.
”Meillä on juoksijoita kaikista mahdollisista taustoista ja lähtökohdista. Jotkut juoksevat edelleen kilpatasolla, kun toiset taas ovat löytäneet juoksemisen Mellown kautta”, selittää Niiranen.
”Ei ole siis lainkaan väliä, suunnitteletko juoksevasi seuraavan maratonin 2,5 tuntiin vai liitytkö mukaan ensimmäistä kertaa”, vahvistaa Ervast.
”Haluaisin kannustaa kaikkia tulemaan ja kokeilemaan! Jokaisen lenkin alussa kerromme kuitenkin aina reitin päätepisteen, joten jos jotain tapahtuu, etkä pysy mukana loppuun asti, voit aina tulla juomaan kahvia maaliin”, Niiranen kannustaa.
“On sitä itsekin tullut joskus otettua kaupunkipyörä alle, jotta pääsen lauantaina lenkin loppuun”, hän nauraa, “vaikka olenkin entinen puoliammattilainen.”
”Mellow on oikeastaan tapa tasapainotella rennon tekemisen ja suorittamisen välillä.”
“Ja me juoksemme niin kauan kuin juokseminen on hauskaa”, vahvistaa Mertala vetäessään Mellow minutes -kangaslaukkua olalle.
