Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen tekevät luonnonlait ja sattumanvaraisuudet näkyväksi
Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen pelkistävät luonnontieteellisiä havaintojaan liikettä, valoa, ääntä ja mekaniikka yhdistelevissä teoksissaan. Taiteilijaduon näkö- ja kuuloaisteja kutkuttava teos Unstable Matter (2013) hurmaa biennaalikävijät kesäisessä Fiskars Village Biennalessa.
Kaikki säteilee – seinät, maaperä ja avaruus. Vaikka radioaktiivisen taustasäteilyn keskiarvo on vakio, voi säteilyn määrä tosiasiassa vaihdella minuutin sisään paljon. Paikkakin vaikuttaa. Esimerkiksi Helsingissä saattaa olla korkeampi säteilytaso kuin vaikkapa Turussa.
Tehdäkseen tämän näkyväksi taiteilijaduo Grönlund-Nisunen päätti yhdeksänkymmentäluvun alussa käyttää taustasäteilyn muutoksia mittaavaa Geiger-mittaria teoksissaan. Mittarin antamat impulssit säätelivät ohjaimen kautta helsinkiläisessä Kluuvi-galleriassa esillä olleen Radiance-teoksen (1993) 12 halogeenivalaisimen kirkkautta sekä bassokaiuttimien toistamaa matalaa siniaaltoääntä, joka sai galleriatilan pienemmän huoneen täyttäneen teräskuution tärisemään. Pari kuukautta aiemmin he olivat käyttäneet samaa ohjausjärjestelmää turkulaisessa Titanik-galleriassa järjestämässään esikoisnäyttelyssä.
Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen keskeiset ilmaisulliset elementit, kuten liike, valo, ääni ja mekaniikka olivat esillä jo varhaisimmissa teoksissa.
Tausta arkkitehtuurissa heijastuu teosten tilallisuuteen ja työtapoihin
Taiteilijaduon toinen osapuoli Tommi Grönlund on haastatteluhetkellä Meksikossa, joten Petteri Nisunen ottaa yksin vastaan Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa avarassa työtilassa. Yhteisestä työstä olisi tietysti mukavampi puhua yhdessä ja saada samalla syötteitä toisen ajattelusta. Toisaalta, kun on työskennellyt lähes kolmekymmentä vuotta yhdessä, oppii tuntemaan toisen ajatukset ja melkein tietää, mitä toinen vastaisi, Nisunen nauraa.
Tampereella 1980-luvulla arkkitehtuurin opinnoissa tutustuneet Nisunen ja Grönlund huomasivat jo opiskeluaikoina, että puhtaan arkkitehtuurin sijaan heitä molempia vetää puoleensa pikemmin arkkitehtuurin, muotoilun, äänitaiteen ja kuvataiteen välimaasto, niin kutsuttu harmaa alue. He päättivät kokeilla siipiään taidekentällä ja toteuttivat ensimmäiset näyttelynsä.
”Olisi voinut ajatella, että meihin suhtaudutaan nihkeästi: että nyt joku tulee arkkitehdin koulutuksella sekoilemaan taidehommiin.”
Näyttelyt saivat kuitenkin hyvän vastaanoton ja huomiota osakseen. Niin kutsutulla harmaalla alueella, Grönlund ja Nisunen ovat pohtineet luonnontieteellisiä havaintoja ja fysikaalisia ilmiöitä sekä tehneet arkisia aistikykyä pakenevia ilmiöitä havaittaviksi.
”Kiinnostuksenkohteemme ovat olleet yleismaailmallisia eivätkä kovin aikasidonnaisia.”
Petteri Nisunen
Rakennettuihin ja luonnonympäristöihin sijoittuvat, muotokieleltään pelkistetyt teokset hyödyntävät analogista ja digitaalista teknologiaa sekä erilaisten materiaalien, kuten teräksen, lasin tai vaikkapa veden ominaisuuksia. Yleensä yksittäisessä teoksessa on kuitenkin vain muutama tarkkaan harkittu elementti.
Nisusen mukaan arkkitehdin koulutus näkyy esimerkiksi teosten tilallisuudessa ja parivaljakon työtavoissa: arkkitehdit kun ovat tottuneet työskentelemään ryhmässä muiden ammattilaisten rinnalla. Eräs tärkeä yhteistyökumppani on teknikko Jari Lehtinen, jonka kanssa Grönlund ja Nisunen ovat työskennelleet uran alkuajoista lähtien. Parivaljakko on tehnyt myös lukuisia yhteisteoksia eri taiteen alojen edustajien kanssa.
Tällä hetkellä työn alla on useampi julkinen taideteos, jotka tulevat osaksi rakennushankkeita ympäri Suomea, ja yhteistyö rakennuksia suunnitelevien ihmisten kanssa on tiivistä. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaareen kesäkuussa 2022 avautuneen AX-hotellin julkisivuteos Split Views (2022) toteutettiin yhteistyössä SARC-arkkitehtien kanssa.
Julkisivua suunniteltaessa lähtökohtana oli, että sen ilme muuttuu jatkuvasti eri vuorokauden- ja vuodenaikojen sekä säätilan muutosten mukaan. Kun ohikulkija katsoo julkisivua kadun suuntaisesti, sen ehjien pintojen heijastukset muuttuvat hitaasti katsojan liikkeen mukaan. Hotellia kohtisuoraan katsottaessa sen varsinainen betonijulkisivu, ja ikkunat kuultavat saman suuntaisten rei`itettyjen pintojen läpi. Sisältä katsottuna julkisivu avaa näkymän ulos mutta estää suoran näkymän sisään. Öisin julkisivun ilme muuttuu sitä hienovaraisesti korostavan ohjatun LED-valaistuksen avulla.
Hypnoottiset teräskuulat
Tänä kesänä Grönlundin ja Nisusen teos Unstable Matter (2013) nähdään Fiskarsissa, Onoman kesänäyttelyssä, joka on osa Fiskars Village Biennalea. Laura Sarvilinnan kuratoima Hidden – aistien muodot -näyttely käsittelee aistien vaikutusta taiteelliseen työskentelyyn ja taiteen kokemiseen.
Unstable Matter on teoslaina HAM:ista. Teoksessa kymmenet tuhannet teräskuulat vierivät sivuiltaan puolitoistametrisen neliön muotoisella alumiinitasolla sen mukaan, mihin päin sähkömoottoroitu taso kallistuu. Kuulat tuottavat huumaavan äänen muodostaessaan muuttuvia kuvioita alumiinitason pinnalla.
Usein tila tai paikka, joissa teos esitetään, on keskeinen elementti Grönlundin ja Nisusen teoksissa. Unstable Matter edustaa puolestaan taiteilijoiden veistosmaisempaa tuotantoa, ja se on helppo laittaa esille erilaisiin ympäristöihin. Tosin tilan akustiikka vaikuttaa paljon siihen, miten teos koetaan, Nisunen kertoo.
Unstable Matter on osa laajempaa, samaan periaatteeseen perustuvaa teossarjaa. Muissa teoksissa kuulat liikkuvat edestakaisin, mutta Fiskarsin Kuparipajassa nähtävässä teoksessa kallistuva taso tekee kuulien liikkeestä kehämäisen.
Unstable Matter elää omaa elämäänsä internetissä, jossa teosvideota on katsottu lähes 350 000 kertaa. Eikä ihme, sillä teoksen hypnoottinen äänimaailma tuo mieleen ikiaikaisen rauhoittumisen lähteen: merenrantaan iskevät aallot.
Ennakoimattomuus tekee elämästä elämisen arvoista
Sattuman ja hallitsemattomuuden teemat ovat nousseet esille lukuisissa Grönlundin ja Nisusen teoksia käsittelevissä teksteissä. Nisunen arvelee, että heidän kiinnostuksensa teemoihin juontaa juurensa osin 1980–1990-luvuilla pinnalla olleeseen kaaosteoriaan, jonka mukaan pienikin muutos alkuolosuhteissa voi muuttaa asioiden – kuten elämän tai taideteoksen – kulun.
”Vaikka kuinka pyrimme organisoimaan elämäämme, se etenee pitkälti omalla painollaan. Yksi asia johtaa toiseen, eikä paluuta entiseen ole. Tämä näkyy myös luonnossa, joka ainakin maallikon näkökulmasta toimii tiukasti omien lakiensa puitteissa jättäen tilaa myös satunnaisuudelle”, Nisunen toteaa.
Grönlund ja Nisunen ovat halunneet tuoda teoksiinsa tätä ajatusta asettamalla teoksille tietyt puitteet, joiden sisällä ne elävät omaa elämäänsä.
”Vaikka pyrimmekin pitämään teoksemme mahdollisimman tinkimättöminä, välillä tulee kieltämättä houkutus parannella sattumanvaraisuutta, esimerkiksi esteettisistä syistä”, Nisunen nauraa.
Entä luoko tietoisuus asioiden sattumanvaraisuudesta toivoa vai toivottomuutta?
”Toivoa. Sellaista elämä yksinkertaisesti on. Tietty ennakoimattomuus tekee siitä elämisen arvoista, vähentämättä kuitenkaan omien tavoitteiden ja valintojen merkitystä.”
Onoman vuoden 2022 kesänäyttely Hidden – aistien muodot lähestyy moniaistisuutta taiteen, muotoilun ja käsityön keinoin. Näyttely on yksi Fiskars Village Biennalen (22.5.–4.9.) kolmesta päänäyttelystä. Näyttelyt ovat auki päivittäin. Liput ja lisätiedot löydät täältä.