Helsinki Design Award -palkinnon voittaja Reaktor työskentelee ihmiskeskeisen muotoilun parissa
Aurinkoisen kuudennen kerroksen kokoustilassa Reaktorin suunnittelijat Minttu Paukkunen ja Panu Korhonen pohtivat suunnittelutyön haasteita ja muotoilun tarjoamia ratkaisuja nykyhetkessä. Tekoäly on toki mainittu!
Suomalainen Reaktor on teknologiakonsultti, joka toimii jo kolmella mantereelle, yhdeksässä maassa. Yrityksellä työskentelee yli 700 työntekijää ja asiantuntijaa, kansainvälisesti kilpailukykyisten asiakkuuksien parissa. Sellaisten kuten kaapelitelevisioverkko HBO, France-KLM Group, ABB ja Adidas. Uusimpana saavutuksena on yritykselle myönnetty Helsinki Design Award -suunnittelupalkinto.
Helsinki Design Award on tunnustus teoille ja tekijöille, jotka tekevät kaupungista paremman paikan elää. Helsingin kaupungin ja Helsinki Design Weekin yhteistyössä jakama tunnustus keskittyy tänä vuonna liiketalouteen ja siihen, kuinka muotoiluosaaminen luo edellytykset menestyvälle, kansainväliselle yritystoiminnalle.
“Suomi hakee uutta kasvua perinteisten teollisuusalojen ulkopuolelta, ja luovilla aloilla voi olla ratkaiseva merkitys kansantaloudelle. Tarvitsemme nyt esikuvia, jotta alan potentiaali ymmärrettäisiin”, sanoo Helsinki Design Weekin perustaja ja johtaja Kari Korkman.
Tänä vuonna haussa on toimija, joka erottuu muista rohkealla ja kansainvälisellä toiminnallaan. Tuomariston jäsenet ovat Helsingin kaupungin designjohtaja Hanna Harris, kaupunkimuotoilupäällikkö Piritta Hannonen, toimitusjohtaja Minka Koukkunen sekä start-up -yrittäjä Mona Ismail. Tuomariston puheenjohtajana toimii Korkman.
Mikä tekee Reaktorista palkinnon arvoisen?
“Reaktor on ollut alusta asti poikkialainen ja rohkea. Se on kasvanut yli 700 hengen kansainväliseksi yritykseksi, jossa lähes 90 prosenttia työntekijöistä on myös omistajia. Sen arvot, työyhteisön asenne ja jatkuva kyky uudistua ilmenevät hyvin perustellusti juryn valinnassa nostaa se Helsinki Design Award-tunnustuksen saajaksi vuonna 2024!” kehuu Korkman.
Alati muuttuvassa maailmassa operoiva Reaktor on sitoutunut edistämään muutosta haastamalla vallitsevat käytännöt ja suuntaamalla katseensa tulevaisuuteen, muokatakseen sitä. Yhtiön mukaan maailma tuskin paranee yksittäisen ohjelmiston kehittämisellä, mutta uusia työtapoja jalostamalla kyllä. Sillä, että ajattelutyön annetaan tapahtua epäsovinnaisesti, vapaasti liikkuen ja jatkuvasti iteroiden eli työstövaiheita toistaen.
Kuulostaa kauniilta, mutta mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa?
“Meidän tapauksessamme se tarkoittaa suunnittelijan työn matkaa”, tarkentaa muotoilija Panu Korhonen. Kulku alkaa usein strategian parista, jatkuen palvelun tai tuotteen toiminnallisuuden suunnittelun kautta aina pienimmänkin käyttöliittymässä esiintyvän ikonin muotoiluun.
“Reaktorilla muotoilija liikkuu jatkuvasti suunnittelun eri osa-alueilla edestakaisin koko maaston läpi. Tämä on vaativaa työtä, joka edellyttää kokemusta. Yrityksellä työskenteleekin yli 130 suunnittelijaa, jotka tulevat eri taustoista.”
Suunnittelija Minttu Paukkunen on samaa mieltä: “Meillä on paljon suunnittelijoita, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia ja tuovat pöytään omat taitonsa sekä vahvuutensa.”
Ala, jolla suunnittelijat toimivat on laaja ja nopeatahtinen, haasteet ovat jatkuvia. Millaisia ovat kysymykset, joita joudutaan pohtimaan päivittäin?
“Yksi suurimmista haasteista, joita tällä hetkellä kohtaamme, on tekoälyn käyttö”, sanoo Korhonen ja jatkaa, “olemme vasta ihan alkuvaiheessa siinä, että opimme ymmärtämään, mihin teknologia soveltuu ja milloin sen käyttöä taas tulisi välttää.”
“Tämä liittyy myös ajan suunnittelutyöhön. Olipa kyse palveluiden suunnittelusta työelämän tarpeisiin tai yksityishenkilöille, on meidän pyrittävä suunnittelemaan niin, että ratkaisut sopivat ihmisten elämään. Se vaatii eläytymistä, sillä meidän on kokonaisvaltaisesti ymmärrettävä elämää, jotta voimme suunnitella ratkaisuja sitä varten. Vain tarpeisiin vastaava ratkaisuajattelu ei enää toimi. Sen sijaan meidän on kohdattava ihmiset – heidän pelkonsa, huolensa ja innostuksen tunteensa.”
Tekoälyn käyttöönotto herättää samankaltaisia reaktioita: innostus on todellista, mutta niin on myös murheenpito.
Paukkunen antaa konkreettisen esimerkin: “Kahdeksan vuotta sitten pohdimme, mikä ihmisiä todella huolettaa. Monella mieltä painavat terveyttä koskevat asiat, ja heidän kykynsä löytää hoitoa, kun hätätilanne iskee. Lopulta kesti kuitenkin yli neljä vuotta, ennen kuin ihmiset alkoivat todella käyttää etälääkäripalveluihin liittyviä sovelluksia ja palveluita.”
“Suunnitteluprosessin tärkein osa onkin löytää se, mikä toimii. Reaktorilla olemme toki usein vastuussa artefaktin, tai lopputuotteen, tekemisestä, mutta vieläkin tärkeämpää on, että kannamme vastuun myös työnkulun suunnittelusta. Se kattaa kaikki projektin toteutumiseen liittyvät vaiheet, prosessit ja tehtävät. Muutoksen aikaansaaminen työnkulussa on haastavaa”, myöntää Korhonen.
Myös tämä liittyy tekoälyn jalkauttamiseen. Siis: jos ihmisten käyttäytymisen muuttaminen on hankalaa – tulisiko suunnittelun lopulta myös tähdätä kysymykseen siitä, tuleeko käyttäytymistä ylipäätään muuttaa?
Eikä kaikki tekoälytyöskentely suinkaan aina ole niin seksikästä.
“Monikansalliselle ABB-konsernille loimme ratkaisun, jossa tekoäly vastaa valtavan tarjoupyyntömassan lukemisesta, lajittelusta ja kiteyttämisestä. Lyhennelmät lähetetään myyntitiimille, joka sen sijaan, että lukisi läpi 50-100 sivua sisältäviä jättimäisiä dokumentteja, kykenee käymään läpi suuremman määrän tarjouksia. Ja jättämään tarkempia tarjouksia!” Korhonen kertoo.
Ei kenties kuulosta yhtä hupaisalta kuin puolivillaisten terapiakysymysten esittäminen tekoälylle, mutta kyseessä on B2B-ratkaisu, joka todella helpottaa yrityksen arkea merkittävästi.
Millaisia tunteita se herätti käyttäjissä?
“Huolta tietenkin, sillä yrityksen myyntihenkilöt pelkäsivät menettävänsä työpaikkansa”, Korhonen avaa. “Mutta ei tekoäly töitä vie, vaan poistaa jokapäiväiset tylsät tehtävät, jättäen myyjille ne, joita he oikeasti haluavat tehdä.”
Paukkunen yhtyy näkemykseen: “Kyse on tehokkaampien ja joustavampien liiketoimintaratkaisujen löytämisestä työnkulussa. Suunnittelun taustalla olevat prosessit ovat kuitenkin yhä käsityötä – ajattelutyö on ihmiskeskeistä, ei teknologialähtöistä.”
Miten suunnittelijat suojelevat itseään uupumiselta alalla, joka muuttuu niin nopeasti, että ratkaisujen käyttöiät jäävät usein harmittavan lyhyiksi?
Korhonen vastaa nopeasti: “Uskon yhä, että suunnittelijoilla on mahdollisuus muuttaa asioita. Sillä vaikka suunniteltu tuote tai palvelu poistuisi käytöstä nopeastikin, ovat ihmisten tavat muuttuneet. Suunnittelun aikaansaama käyttäytymisen muutos on pysyvää. Kun muutamme ihmisten käsityksiä ja lievitämme pelon tunnetta, muutamme itse asiassa maailmaa.”
“Kun muutamme ihmisten käsityksiä ja lievitämme pelon tunnetta, muutamme itse asiassa maailmaa.” Muotoilija Panu Korhonen
“Minusta on yhä upeaa päästä näyttämään asiantuntijoille käsin piirrettyjä käyttöliittymiä, jotka esittelevät heidän työnkulkuaan aivan uudella tavalla. On hienoa nähdä, kuinka heidän silmänsä syttyvät! Se on kuin valon napsauttamista päälle: ‘Voisiko työni oikeasti olla näin helppoa?’” Paukkunen nauraa.
“Tai etäterveydenhuollon tapauksessa: uskoa siihen, että voimme saada korkealaatuista hoitoa internetin välityksellä ilman, että meidän tarvitsee hakeutua paikan päälle”, Korhonen yhtyy.
“Lopulta parasta on optimiratkaisujen löytäminen kuhunkin tilanteeseen”, Paukkunen sanoo, “mutta minussa saattaa kyllä olla pientä perfektionistin vikaa.”