Weekly Bubbling: Markus Haapsaari
Tulevaisuudessa taloja rakentavat robotit, arkkitehti Markus Haapsaari sanoo. Weekly Bubbling-sarjassa tutustutaan muotoilumaailman lupauksiin.
Tulevaisuudessa taloja rakentavat robotit, arkkitehti Markus Haapsaari sanoo. Weekly Bubbling-sarjassa tutustutaan muotoilumaailman lupauksiin.
Arkkitehtitoimisto Kanttia 2:n toimitusjohtaja Markus Haapsaari, mikä olisi unelmaprojektisi?
Unelmoin hankkeista, joilla ratkaistaan ihmiskunnan viheliäisiä ongelmia.
Meillä on selvittämättä vielä valtava määrä asioita, kuten slummiutuminen, puhtaan energian saanti, omistaminen, kestävästi rakentaminen, rauhanomainen kanssakäyminen kaikkien kansojen kesken ja keinoäly. Pyrimme työssämme ratkaisemaan näitä haasteita omalta pieneltä paikaltamme omista mahdollisuuksistamme käsin.
Miten sinusta tuli arkkitehti?
Työskentelin lukion jälkeen rakennustyömailla ja siellä syntyi ajatus, että rakennusten suunnittelu voisi olla minun juttuni. Olen aina ollut kiinnostunut kauniista asioista ja teknisistä ongelmista. Opiskelin arkkitehtuuria Oulun yliopistolla viitisen vuotta. Arkkitehtitoimisto Kanttia 2:een menin arkkitehtiopiskelijana yhdeksän vuotta sitten ja lopulta päädyin toimitusjohtajaksi. Ehkä vuonna 2050 lopulta valmistun.
Miten työskentelet?
Kyseenalaistan lähes kaiken ja saatan uppoutua aiheeseen todella syvälle. Aikakäsitykseni ei ole lineaarinen, vaan työskentelen suuren kaaoksen sisällä. Tarvitsen rinnalleni tiimin, jossa on erilaisilla taidoilla varustettuja henkilöitä. Esimerkiksi muotoilijoilla on paljon annettavaa, joten on surullista, että he eivät perinteisesti kuulu rakennushankkeisiin. Lisäksi arvostan sosiologeja, psykologeja ja tuotantotalouden asiantuntijoita.
Mitä projekteja sinulla on juuri nyt työn alla?
Oululaisen pörssiyhtiön uusi pääkonttori, pilvenpiirtäjä Egyptiin, suuri kortteli Kontulaan, kestävän kehityksen mukainen kerrostalo sekä kauppakeskus Suomen ja Ruotsin rajaan kiinni. Näiden lisäksi meillä on hyvin erilaisia projekteja laidasta laitaan.
Arkkitehdeistä Bjarke Ingelsin luovat ratkaisut puhuttelevat minua ja Alejandro Aravena sai nuoresta iästään huolimatta Pritzker-palkinnon. David Chipperfieldin elegantit ratkaisut ovat ihailtavia kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Mikä suunnittelemistasi töistä ollut sinulle se merkityksellisin?
YIT:lle suunnittelemamme SMARTTI-konsepti. Se on lähtölaukaus kehitystyöllemme, jonka aikana aiomme tehdä teollisesta rakentamisesta runoutta. Teollinen rakentaminen on tärkeää, koska sen avulla pystymme suunnittelemaan rakennusten osat kymmeniä kertoja tarkemmin ja paremmin kuin perinteisellä tavalla. Se parantaa niiden laatua ja pudottaa kustannuksia reilusti. Moni muu ala tämän on jo tajunnut, kuten auto- elektroniikka ja designhuonekaluteollisuus.
Millaista on tulevaisuuden arkkitehtuuri Suomessa ja maailmalla?
Kauneuden tavoittelu pysyy edelleen tärkeänä, mutta sen lisäksi arkkitehtuuri tulee olemaan tiedostavampaa. Se tulee ottamaan yhä enemmän roolia paremman maailman rakentajana. Näin ainakin toivon. Kyseenalaistamalla ja uskomalla mahdottomaan voidaan jättää maailmajälkipolville kauniimpana ja runollisempana kuin se oli meidän tänne tullessa.
Mitä ajattelet tulevaisuuden rakennusteknologiasta?
Siitä ei ole pitkä aika, kun ihmiskunta sai käyttöönsä konevoimalla toimivan sahan. Nyt työkalut alkavat puhua samaa kieltä suunnitteluohjelmien kanssa, eli ykkösiä ja nollia. Se tarkoittaa, että kohta välistä voidaan poistaa ihminen turhana työvaiheena, mikä tulee parantamaan rakentamisen laatua merkittävästi. Aiemmin ihmisen rakentama rakennus onkin tulevaisuudessa robotin aikaansaannos, silloin suunnittelijan luomiskyky pääsee aivan uusiin ulottuvuuksiin.
Jos kohtaisit kadulla turistin, joka haluaisi tutustua suomalaiseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin, minne ohjaisit hänet?
Jos minun täytyisi valita yksi paikka, se voisi olla Kulttuurisauna Helsingin Merihaassa. Se on pellettilämmitteinen ja sijaitsee upealla paikalla meren rannassa. Saunan vilvoitteluterassi on meren syleilyssä, johon kaupungin äänet eivät yllä. Siellä vallitsee uskomaton rauha.
Toinen mainitsemisen arvoinen on Akseli Gallen-Kallelan ateljeerakennus Tarvaspää Espoossa. Rakennus sijaitsee luonnonkauniissa puistossa, alueen korkeimmalla kukkulalla. Tarvaspäässä on ihmeellinen henki, joka vaikuttaa minuun joka kerta siellä vieraillessani. Rakastan olla siellä yksin, tuntuu kuin jotain minua suurempaa olisi koko ajan läsnä.
