Weekly Studio: Helsinki Design Week
Tällä kertaa Weekly Studio vierailee Helsinki Design Weekin toimistolla Katajanokalla.
Tällä kertaa Weekly Studio vierailee Helsinki Design Weekin toimistolla Katajanokalla.
Helsinki Design Weekin valoisa ja avara toimisto sijaitsee Tulli- ja Pakkahuoneella Helsingin Katajanokalla. Uusrenessanssityylinen rakennus valmistui vuonna 1901 ja sen on on suunnitellut maineikas arkkitehti Gustaf Nyström (1856-1917), jonka käsiäalaa ovat muun muassa Helsingin vanha kauppahalli, Helsingin talvipuutarha, Designmuseo ja Säätytalo.
Helsinki Design Week muutti tiloihin vuonna 2013 yhdessä designtoimisto Kokoro & Moin kanssa.
Kari Korkmanin vuonna 2005 perustamalla muotoilufestivaalilla on töissä parhaillaan kymmenen henkilöä. Tässä haastattelussa festivaalin suunnittelusta, muotoilun merkityksestä Helsingissä ja eksyneiden turistien opastamisesta kertovat vastaava tuottaja Martina Wuoristo-Huhta, tuottajat Reetta Turtiainen ja Helena Fernström sekä viestintäkoordinaattori Roosa Murto.
Lisäksi tiimiin kuuluvat markkinointijohtaja Petra Majander, tuottajat Anni Korkman ja Karoliina Helkkula, jotka kumpikin asuvat Lontoossa, tuottaja Jutta Ylä-Mononen ja graafinen suunnittelija Elli Rustholkarhu.
Helsinki Design Week kestää vain 11 päivää. Mitä te teette loput 354 päivää vuodesta?
Martina: Tuota kysytään usein! Festivaalin suunnittelukausi on varsin pitkä. Meidän pitää järjestää kaikki rahoitus, ja seuraavan festivaalin markkinointi alkaa aina huhtikuussa.
Reetta: Alamme suunnitella seuraavan vuoden teemaa heti kun edellinen Design Week päättyy. Tilat vaihtuvat joka vuosi, joten ne pitää etsiä ja varata.
Helena: Tuotamme vuoden aikana muitakin tapahtumia. Sitten on tietysti Helsinki Design Weekly.
Voitteko esitellä itsenne ja kertoa, kuinka päädyitte HDW:hen?
Martina: Olen opiskellut kauppatieteitä ja markkinointia ja alun perin tavoitteenani oli päästä järjestämään musiikkifestareita. Päädyinkin designfestivaalille, mutta loppujen lopuksi hyvä, että niin kävi. Aloitin täällä vuonna 2010.
Reetta: Opiskelin pukuompelijaksi, mutta opintojeni aikana huomasin, etten halunnutkaan enää pyrki eteenpäin opiskelemaan vaatesuunnittelua, joten siirryin opiskelemaan kulttuurituotantoa. Opintojen aikana oivalsin haluavani töihin HDW:lle ja liityin joukkoon vuonna 2013.
Helena: Minä opiskelin ranskalaista filologiaa ja taidehistoriaa. Olin välillä töissä ranskanopettajana ja myyntikoordinaattorina, mutta palasin kulttuuriin pariin ja liityin HDW:n tiimiin viime vuonna.
Roosa: Olin toimittajana Helsingin Sanomissa ja matkustelin ympäriinsä, kunnes näin HDW:n työilmoituksen. Palasin Suomeen ja aloitin täällä vuonna 2016.
Tiimi on sukupuolisesti kovin painottunut, kun Kari on ainoa mies. Millainen ilmapiiri teillä on toimistolla?
Reetta: Meillä on tosi demokraattista. Tuemme toisiamme, ja sen vuoksi täällä on kiva olla töissä.
Onko HDW suoraan kytköksissä design-kulttuurin suosioon Helsingissä?
Reetta: Julkisen keskustelun tasolla on minusta vaikeaa tunnistaa suoraa kytköstä. Suomessa on vahva design-perinne, ja muotoilusta keskustellaan koko ajan. Helsingin kaupunki painottaa muotoilua omassa organisaatiossaan, joten on vaikea määrittää, mikä meidän vaikutuksemme on sillä tasolla.
Muotoilu on siis ennestään vahva tekijä Helsingissä ja HDW vahvistaa osaltaan tätä kulttuuria?
Reetta: Kyllä, niin voisi sanoa. HDW rakentaa myös uusia suhteita, ei vain suunnittelijoiden, vaan eri alojen ja teollisuudenalojen kesken.
Ensimmäinen HDW pidettiin vuonna 2005, eli muotoilufestivaaleja on järjestetty täällä jo yli 10 vuotta. Onko HDW muuttunut paljon alkuajoista?
Martina: Minusta DNA:mme on sama, vaikka skaala on laajentunut ammattilaisista suureen yleisöön. Kun Kari perusti festivaalin, hän halusi tehdä jotakin erilaista ja kokeilla uusia asioita. Otamme edelleen riskejä. Joskus ne kannattavat, mutta eivät aina – ja sen jälkeen niistä ei puhuta.
[naurua]
Millainen riski ei esimerkiksi ole kannattanut?
Martina: No, joillakin yksittäisillä tapahtumakonsepteilla ei ole ollut sellaista vaikutusta kuin olisimme toivoneet. Tai joihinkin tapahtumapaikkoihin on ollut liian vaikea saada yleisöä.
Reetta: Joissakin keskusteluissa olemme istuneet yksin yleisössä, mutta sellaista sattuu, kun järjestetään 250 tapahtumaa 11 päivässä. Se kuuluu asiaan.
Kuinka paljon HDW on ammattilaistapahtuma ja kuinka tärkeää on saada suuri yleisö kiinnostumaan designista?
Martina: Ensinnäkin menestyksemme festivaalina perustuu osittain vahvaan ammattilaissisältöön. Ihmiset matkustavat Helsinkiin ulkomailta ja odottavat näkevänsä jotakin uutta ja innovatiivista. Tärkein tavoitteemme on edistää muotoilua, ja teemme tätä laajalla skaalalla.
Reetta: Festivaali on tärkeä ja hyödyllinen esitysalusta paikallisille design-ammattilaisille, koska kutsumme paikalle ihmisiä ulkomailta. Toisaalta järjestämme koko kaupungin kattavan festivaalin suurelle yleisölle.
Julkisen ja ammattilaistapahtuman vastakkainasettelun lisäksi joudutte siis tasapainottelemaan paikallisen ja kansainvälisen tason välillä?
Martina: HDW ei yritä olla vain suomalaisen muotoilun näyteikkuna, vaan yritämme ennemmin muodostaa eritasoisia suhteita.
Reetta: Kutsumme sitä vuorovaikutteiseksi kansainvälistämiseksi – suunnittelijat pääsevät tekemään yhdessä ja rakentamaan verkostoja.
Roosa: Meillä on päätapahtumat ja ammattilaisohjelma, joihin kuuluu ammattilaisverkostojen ja -suhteiden luominen kansainvälisellä asteikolla.
Helena: HDW:ssä on kyse mahdollistamisesta kaikilla tasoilla. Pohjimmiltaan HDW on alusta, joka auttaa ihmisiä toteuttamaan designiin liittyviä tapahtumia.
Millaista on toimistoarki Tulli- ja pakkahuoneella?
Martina: Osaan arvostaa joka päivä, kuinka kiva toimisto meillä on. On harvinaista saada työskennellä tällaisessa työtilassa.
Helena: Meillä on valtavat ikkunat, joista saamme paljon päivänvaloa, ja Suomen kaltaisessa paikassa on tärkeää saada niin paljon valoa kuin mahdollista.
Martina: Ja täältä näkee merelle!
Roosa: Sekä laivaterminaaliin, mistä tulee ja menee turisteja.
Reetta: Turistit ovat hauskoja. Rakennuksen ulkopuolella on kylttimme, ja kesällä turistit huomaavat sen ja luulevat, että meillä on festarit menossa. He tulevat sisälle kysymään, missä festari on.
Vaikuttaako avokonttori työtapaanne tiiminä?
Martina: Vaikuttaa, mutta hyvällä tavalla.
Helena: On kivaa, että voimme huudella toisillemme ja pyytää apua. Emme piileskele omissa lokeroissamme.
Roosa: Tämä on todella ihana työtila. Olemme tosi onnekkaita.
Puhutaan hieman Helsinki Design Weeklystä, joka on festivaalin ympärivuotinen jatke. Onko se ollut onnistunut?
Roosa: Ehdottomasti. Weeklystä on tullut muotoilualalla keskeinen media ja sen rooli kasvaa koko ajan. Weeklyn vahvuus on, että se esittelee ilmiöitä ja tekijöitä laajalla skaalalla muun muassa arkkitehtuurin, palvelumuotoilun ja graafisen suunnittelun parista. Weekly on myös tärkeässä roolissa suomalaisen muotoilun kansainvälisessä näkyvyydessä. Tulevaisuudessa kehittäminen jatkuu ja kokeilemme rohkeasti uusia asioita.
Millä perusteella valitsette vuoden teeman?
Martina: Yleensä teema on melko väljä. Yritämme valita teeman, jossa esiin nostamamme kysymykset yhdistyvät ajankohtaisiin aiheisiin.
Roosa: Se auttaa tapahtumienjärjestäjiä suunnittelemaan tapahtumiaan ja ohjaa markkinointikampanjoitamme ja viestintäämme. Julkaisimme juuri vuoden 2017 teeman, ja se on Q&A, kysymyksiä ja vastauksia.
Reetta: Keskustelemme teemasta koko tiimin kesken. Pääteeman lisäksi valitsemme tarkempia teemoja eri päätapahtumiin, esimerkiksi kaupungistuminen tai kaupunkiympäristön avaaminen.
Roosa: Kun ajattelee teemoja Better ja Q&A, onko teille tiiminä tai yksilöinä tärkeää, että tapahtumalla on vaikutusta kaupunkiin?
Martina: Puhumme aiheesta paljon. Se, että HDW voi vaikuttaa muotoilualaan ja kaupunkiin, motivoi meitä työssämme.
Reetta: On myös tärkeää muistaa, että vaikka HDW tapahtuu vain kerran vuodessa, yritämme sen avulla kiinnittää huomion muotoiluun, jotta ihmiset ymmärtäisivät sen merkityksen arjessaan, asuinympäristössään ja siinä, miten kaupunki toimii.
Millainen työsuhde HDW:n ja Helsingin kaupungin välillä on? Tuntuuko teistä, että kaupunki arvostaa työtänne?
Helena: Koska olemme kaupunkilaisten tapahtuma, on luonnollista, että teemme vahvaa yhteistyötä kaupungin kanssa. Saamme heiltä tukea, ja yhteistyö on kivss.
Martina: He ovat kiinnostuneita sisällöstä…
Reetta: …ja luovat myös omaa sisältöä. Teemme yhteistyötä, ja organisaatioidemme välillä on vahva yhteys.
Helena: Lisäksi Helsinki on panostanut entistä enemmän muotoiluun esimerkiksi nimittämällä Chief Design Officerin.
Miksi uskotte, että design saa niin paljon vastakaikua Helsingissä?
Martina: Se vain toimii täällä. Ihmiset tottuvat koko ajan enemmän ajatukseen, että muotoilu on työkalu, jolla voidaan parantaa arkea.
Roosa: Helsingin design on hyvin käytännöllistä ja sen vaikutukset näkee joka päivä. Se ei ole sanahelinää, vaan parantaa elämää aidosti.