Kirja-alan visuaaliset trendit juuri nyt
Ei ole yhdentekevää, miltä kirjan kansi näyttää. Kansi on portti kirjaan: sen tulisi kutsua lukija sisään ja antaa esimakua siitä, millainen maailma lukijaa odottaa. Kävimme Nide-kirjakaupassa kysymässä kirjallisuuden visuaalisista trendeistä.
Ei ole yhdentekevää, miltä kirjan kansi näyttää. Kansi on portti kirjaan: sen tulisi kutsua lukija sisään ja antaa esimakua siitä, millainen maailma lukijaa odottaa. Kävimme Nide-kirjakaupassa kysymässä kirjallisuuden visuaalisista trendeistä.
Fredrikinkadulla sijaitseva kirjakauppa Nide myy tarkkaan valittua kotimaista kirjallisuutta ja käännöskirjallisuutta, lastenkirjallisuutta sekä taidekirjallisuutta. Lisäksi valikoimassa on taide-, kulttuuri- ja lifestyle-lehtiä. Niteen omistajat Terhi Jääskeläinen ja Joose Siira näkevät työssään kirja-alan trendit sekä sen, miltä kirjat tällä hetkellä näyttävät.
”Lastenkirjojen visuaaliseen ilmeeseen on kansainvälisesti kiinnitetty jo pitkään huomiota, mutta nyt se alkaa näkyä meilläkin”, Terhi Jääskeläinen sanoo.
Monet kustantamot käyttävät lastenkirjoissaan ammattikuvittajia ja -graafikoita, mutta yksi ajankohtainen ilmiö on kuvataiteilijoiden rynnistäminen kirja-alalle. Jääskeläinen nostaakin esimerkiksi Jenni Ropen esikoislastenkirjan Pallen ja Monkon kumma päivä. Ropen kirjan on kustantanut Etana Edition, jonka kirjojen visuaalisuutta Jääskeläinen kehuu vuolaasti.
Lastenkirjat ovat usein värikkäitä, mutta Jääskeläisen mukaan se ei ole välttämätöntä toimivan kuvituksen aikaansaamiseksi. Erityisen kauniina hän pitää Satu Kontisen vain sinisen sävyjä käyttävää kuvitusta lasten ja nuorten tietokirjassa Vesi – kirja maailman tärkeimmästä aineesta (kirj. Laura Ertimo).
Visuaalisuus on lasten kuvakirjoissa itsestäänselvästi tärkeässä roolissa, mutta myös kaunokirjallisuudessa sen merkitys on kasvanut.
”’Can’t judge a book by its cover’ on vähän vanhentunut uutinen”, Joose Siira toteaa. ”Toki sisältö on aina tärkein, mutta kansigrafiikan arvo tunnustetaan nykyään paremmin myös romaanipuolella. Jos kannen kehtaa postata kahvikupin vierellä Instagramiin, on jotain tehty oikein”, Siira naurahtaa.
Hänen mukaansa romaanien kansissa näkee kiinnostavia kokeiluja matta- ja lakkapintojen, kansipaperimateriaalien ja graafisen toteutuksen kanssa. Kysyttäessä lähiaikojen suosikkikansista Siiran vastaus on selvä:
”Pidän valtavasti Miki Liukkosen romaanista O, sen kannet on tehnyt Jussi Karjalainen. Kansi on kaunis ja hillitty kokonaisuus, joka antaa lupauksen siitä että myös sisältö on briljanttia.”
Entä mikä on Terhi Jääskeläisen valinta vuoden kauneimmaksi kirjaksi? Se ei ole lastenkirjallisuutta vaan teos, jota voisi pitää taide-esineenä jo itsessään: Kaisa ja Christoffer Lekan albumi Imperfect. Albumi on koottu postikorteista, jotka Kaisa Leka on piirtänyt ja kirjoittanut pariskunnan pyöräillessä Pohjois-Amerikan halki kesällä 2016.
Kirjalla ei ole kansia vaan yksinkertainen suojalaatikko, ja jotta sitä voisi lukea, sivut on ensin avattava paperiveitsellä. Kirjan epätavanomaista muotoa ei tarvitse pelätä: jos paperiveitsen käyttötaito ei ole hallussa, Niteen väeltä saa apua.