Saammeko esitellä: Vaarnii - Helsinki Design Week

Uuden huonekaluvalmistajan, Vaarniin, ydin on suomalainen. Ensimmäinen huonekaluista ja pientuotteista koostuva valmistettu mallisto on valmistettu täysin kotimaisesta männystä. Weekly tapasi toimitusjohtaja Antti Hirvosen lanseeraushulinassa Artekissa.

Vaarniin juuret ovat kotimaisessa raaka-aineessa ja valmistusosaamisessa. Mallisto on perinteistä inspiroitunut, ja samalla ajankohtainen. Perustajakaksikko Antti Hirvonen ja Miklu Silvanto tuovat ensimmäiseen yhteiseen yritykseensä vahvaa osaamista muotoilun eri alueilta: Hirvosen taustat ovat myynnissä ja markkinoinnissa muun muassa Artekilla ja Tom Dixonilla, kun taas Silvannon ura teollisen muotoilun parissa on vienyt hänet Applelta, jossa hän toimi suoraan Sir Jonathan Iven alaisuudessa, edelleen Bang & Olufsenille, jonka luovana johtajana hän työskentelee parhaillaan.

Jokaisen tuotteen muotokielen keskiössä on mänty, ja jokainen on suunniteltu kestämään eliniän, ellei pidempään. Max Lambin mukava ja jykevä 006 lepotuoli on valmistettu suurista puukappaleista.

Weekly: Vaarniilla on vahva arvopohja: rehellinen lähestymistapa sanelee yrityksen toimintatavan, kuten läpinäkyvyyden valmistuksessa, pakkaamisessa, kuljettamisessa ja myynnissä. Ihana kuulla! Yllättikö matkan varrella jokin asia tähän liittyen? Oliko arvoista kiinni pitäminen työlästä?

Antti Hirvonen: Arvot ovat olleet mukana alusta asti. Kun viitekehys oli määritetty ja periaatepäätökset tehty, loppu tuli oikeastaan kuin itsestään. Arvoista muotoitui sabluuna, jota käytämme kaikessa. Tietenkin, jos olisimme lähteneet tekemään kalusteita esimerkiksi Liettuassa tai Virossa, niin moni asia olisi ollut helpompaa ja kustannustehokkaampaa… Mutta jos olisimme tässä vaiheessa seikkailuamme alkaneet pyörtämään periaatteitamme olisi mielestämme koko hieno tarina alkanut murtumaan.

Kahden hengen studio, Soft Baroque, suunnitteli kokoelmaan 005 sohvapöydän, jossa perinteiset puuliitokset toimivat katseen vangitsevana yksityiskohtana.

W: Rehellisyys ohjaa myös Vaarniin estetiikkaa. Vaarnii-tuotteet on suunniteltu kestämään: ne ovat lujatekoisia, kestävät vuosikymmenten käytön ja ikääntyvät arvokkaasti. Miten mänty ikääntyy?

AH: Pidämme siitä, miten mänty haastaa meitä. Männyssä on perinteisesti ollut kolme ongelmaa: keltaisuus, oksaisuus ja kiiltävyys. Sen käyttö vaatii uutta ajattelua: puulaji on pehmeää ja naarmuuntuu helposti. Me juhlistamme tätä ominaisuutta ja olemmekin sanoneet, että esimerkiksi tarjotinta kannattaa heittää pari kertaa rappusia alas, jotta se saa käytön jälkiä. Kaikki jäljet ja naarmut jatkavat tuotteen tarinaa. Jokaista tuotetta ei kannata eikä pidäkään korjata. Ikääntyessään mänty kellastuu ja muuttuu lopulta lähes nahkamaiseksi. Antiikkiliikkeissä nähtävillä 100-vuotiailla mäntykalusteilla on ihan oman elämänsä, joka vaan jatkuu. Onneksi nykyajan mahdolliset valmistusprosessit ja pintakäsittelymateriaalit myös auttoivat meitä uudelleen määrittämään miltä mäntytuote voi näyttää ja ikääntyä.

Kwangho Lee suunnitteli kokoelmaan veistoksellisen 007 AA -penkin.

W: Yritys on valinnut hyödyntää paikallisia resursseja – niin materiaaleja kuin ihmisiäkin. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen Vaarnii-mallisto on valmistettu tietystä luonnonmateriaalista paikallisilla tehtailla, paikallista käsityöosaamista hyödyntäen. Vaarniin ensimmäisessä tuotemallistossa yhdistyvät metsässä luonnollisesti kasvanut, kotimainen mänty ja suomalainen puuntyöstämisen ammattitaito. Missä tuotteet siis on valmistettu?

AH: Kaikkien neljän tehtaan tiedot löytyvät nettisivuiltamme. Ratkirehellisyys tuntuu vapauttavalta: voimme avoimesti näyttää, millaista on tehtaillamme Jurvassa, Lahdessa, Lohjalla ja Espoossa.

Livia Lauber suunnitteli kätevät, pinoutuvat 010 tarjottimet.

W: Vaikka mäntyä esiintyykin Suomessa runsaasti, sen osaksi on koitunut olla unohdettu luonnonvara, joka on menettänyt suosiotaan vaihtoehtoisille lehtipuulajeille. Ensimmäisellä tuotekokoelmallaan Vaarnii elvyttää ja juhlistaa männyn merkitystä huonekaluvalmistuksessa. Miksi juuri mänty? Mikä siinä puhuttelee?

AH: Vaarniilla oli kaksi syytä valita mänty. Ensinnäkin, jos haluaa valmistaa kalusteita Suomessa, on puuvaihtoehtoja oikeastaan kaksi: koivu ja mänty. Mänty oli näistä kiinnostavampi, se ikuinen ”underdog”. Toinen syy oli haastaa ajatusta modernista, ns. kansanomaisesta designista. Meillä suunnittelu lähtee aina tarpeesta eikä koskaan ”stailauksesta” – mänty sopii tähän estetiikkaan täydellisesti. Riittävän laadukasta ja riittävän kuivaa on muuten yllättävän hankala löytää. Männyn käyttöperinne vähenee ja tällä hetkellä suurin osa männystä menee sellun polttoon. Meidän tarpeisiimme kelpaa vain villinä kasvanut mäntypuu ja parasta sellaista saa Keski-Suomesta. Unelmamme on jokin päivä omistaa koko prosessi: kasvattaa oma metsää ja jalostaa puu omalla sahalla.

Kokoelman viimeistelevät Sarah Kaye Roddenin 011 Circle -seinäkoukut, jotka ovat yhtälailla kauniita kuin käytännöllisiäkin. Kokoelman jokaisessa tuotteessa näkyy tehtaan tai verstaan, suunnittelijan ja käsityöläisen taiteellinen jälki – ja samalla kaikissa toistuu Vaarniille ominainen yhdistelmä brutaalia ja hienostunutta.

W: Vaarniin ensimmäisen, 12 tuotetta käsittävän malliston on suunnitellut tarkoin valikoitu, kansainvälinen suunnittelijajoukko: Dimitri Bähler, Soft Baroque, Mac Collins, Industrial Facility, Max Lamb, Livia Lauber, Kwangho Lee, Philippe Malouin, Fredrik Paulsen, Sarah Kaye Rodden. Mallistoon, johon kuuluvat lepotuoli, ruokailutuoli, käytännöllinen jakkara sekä omaleimaiset pöydät ja pientuotteet. Miten tavallista on antaa brief materiaalin ehdoilla? Meille suomalaisille mänty on tuttu, mutta yllättikö puuvalinta kansainvälistä suunnittelukaartia?

AH: Jokainen kutsumamme suunnittelija piti ajatuksesta uusvanhasta materiaalista. Yleisesti ottaen, on kai aika rohkeaa pysyä vain yhdessä materiaalissa. Koko mallistoomme kuuluu ainoastaan muutamia yksittäisiä ei-mäntypuisia yksityiskohtia, pari ruuvia ja vähän peiliä. Jos yrittää pelata liian varman päälle niin aika harvoin mielestämme syntyy mitään aidosti mielenkiintoista.