Muotoilu tuo oppimiseen iloa
HDW:n Lasten Designviikko on ollut osa Helsingin kaupungin Kulttuuripolkua vuodesta 2020 asti. Kulttuuripolku on kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteinen tavoite, jolla pyritään varmistamaan jokaiselle alakoululaiselle mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin kulttuurisisältöihin ja -tapahtumiin. Kulttuuripolkuun on luotu jokaiselle luokka-asteelle ehdotus luokka-asteen kulttuurisisällöstä. Perusopetuksen kulttuuripolulta löytyy tapahtumia, taidetta, kirjoja, juhlia, teatteria ja vaikka sirkusta oppijoille. Lasten Designviikko on tarjoiluehdotus viidesluokkalaisille. Kulttuuripolku-sisältönä on HDW:n klassikko: PechaKucha Night.
Koronapandemian aikana tavoitteena on ollut kehittää poikkeusolosuhteisiin soveltuva, maksuton ja helposti saavutettava sisältökokonaisuus. Helsinki Design Week ja Suomen Muotoilukasvatusseura SuoMu kehittivät toteutuksen, jolla kannustetaan opettajia ja oppilaita järjestämään satelliitti-PechaKuchia koululuokissa ympäri pääkaupunkiseutua. Osallistuminen on tehty tehdä mahdollisimman helpoksi. Nyt opettajat, rehtorit ja vanhemmatkin voivat ladata täältä käyttöönsä paitsi ohjeistuksen, myös apukysymysjulisteen ja 20 puhekuplan ideointipaperin.
Weekly tapasi SuoMun Mari Savion ja Anna Kokin ja selvitti mm. kenen PechaKucha -esityksen muotoilijat haluaisivat itse kokea.
Helsinki Design Weekly: SuoMu perustettiin vuonna 2013. Mitkä syyt olivat taustalla?
Mari Savio: Toimin silloin Muotoilukasvatuksen Läänintaiteilijana ja selvitin miten muotoiluoppiminen näkyy ja tuntuu suomalaisissa kouluissa. Eri puolilla Suomea oli paljon kiinnostusta ja joitakin hienoja projektiluontoisia hankkeita oli jo tehtykin. Muotoilukasvatukselle vihkiytynyttä toimijaa valtakunnallista ei kuitenkaan ollut olemassa. Tarvittiin taho, joka vie muotoiluoppimista eteenpäin yhteistyön merkeissä. Toinen syy SuoMu-yhdistyksen perustamiselle oli Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) avulla tehdyn MUTKU-opetuspaketin tuominen kouluihin. Suomu on muotoiluoppimisen pioneeri ja ainoa taho, joka on täysin keskittynyt muotoiluoppimisen edistämiseen ja kehittämiseen.
W: Onko SuoMun toiminnalla esikuvaa? Missä muotoilukasvatuksen käyttöä ja tunnettuutta esitetään mielestänne onnistuneesti?
Anna Kokki: Yksi kiinnostava avaus löytyy Tanskasta. Legon ja Billundin yhteistyö CC Playful Minds -organisaatiolla on kolme ohjelmaa: Playful Skills, Playful Spaces & Playful Innovation (”Leikkimisen taidot, Tilat ja Innovaatiot”). Heidän toimintaansa kuuluu työpajoja, tutkimusta joka tukee lasten kanssa suunnittelua, uuden oppimista ja julkisen kaupunkitilan kehitystä. Myös monilla museoilla on kiinnostavia ohjelmia lapsille.
MS: Tiina Leinonen teki Suomun alkutaipaleella aiheesta hienon gradun, jossa avataan sen hetkistä kuvaa muotoiluoppimisesta euroopassa. Suomua perustettaessa tutkimme myös mm. Reggio Emilia-, Montessori- ja Steinerpedagogiikkaa ja tutustuimme mm. Tanskassa ja Italiassa toteutettuihin hienoihin muotoiluprojekteihin ja luovan oppimisen innovaatioihin. Toinenkin esikuvamme on Tanskassa: Kööpenhaminan lähellä sijaitseva Lousiana-museo ja sen upea studio. Suuri haaveemme on luoda luovan oppimisen keskus Suomeenkin. Voisimme luoda loistavat tilat tekemällä oppimiseen, kokeiluun ja muotoiluun tutustumiseen.
W: SuoMu on ollut toiminnassa jo kahdeksan vuotta. Miten toimintaympäristönne on muuttunut?
AK: Linjasimme SuoMun toiminnan tavoitteita vuonna 2019. Koko ajan on tietenkin haluttu edistää muotoilukasvatuksen käyttöä, mutta verrattuna ensimmäisiin vuosiin teemme nyt vähemmän niin kutsuttua “pajarallia”. Pajat ja tapahtumat on keskitetty tehtäväksi pitkälti yhteistöinä muiden toimijoiden kanssa, samaten menetelmäkehitys. Kaltaisellemme pienelle ja ketterälle toimijalle tämä on järkevää.
W: Millaiset yhteiskunnan muutokset ovat erityisesti vaikuttaneet toimintaanne?
AK: Koronapandemia on vaikuttanut toimintaamme niin, että tapahtumia ja tilauspajoja on peruuntunut. Juuri ennen pandemiaa olimme mm. aloittamassa Suomun iltatee -keskustelusarjaa. Tavoitteena oli tarjota muotoilukasvatuksesta kiinnotuneille ihmisille tilaisuus tavata ja tutustua. Jäsenissämme on paljon muotoilualan freelancereita ja tiedämme, että tämä ei ole ollut muotoilualalle helppoa aikaa. Pidempiaikaisista ilmiöistä ja megatrendeistä meille yksin tärkeimmistä on elinikäinen oppiminen ja jatkuva mukautuvuus työelämässä. Muotoiluoppiminen tukee molempia. Seuraavaksi haluamme edistää yläkoulu -ja lukioikäisille suunnattua toimintaa. Teimme siitä onnistuneen pilotin ennen koronapandemiaa. Sen jatko jäi valitettavasti pandemian ja uuden rahoitushakukierroksen jalkoihin. Nyt tuntuu, että tälle on vielä lisää tarvetta.
MS: Alkuvuosina teimme työtä pienellä porukalla, kovalla innolla ja mitättömillä resursseilla. Järjestimme valtavan määrän vierailuja, projekteja ja tapahtumia kouluille. Vähitellen saimme hankerahoitusta ja toimintamme kasvoi ja selkiytyi. SuoMulle on ollut ensiarvoisen tärkeää hyvät yhteistyökumppanit kuten Helsinki Design Week, kaupungit ja kulttuurikeskukset sekä museot ja järjestöt, joiden kanssa on pystytty toteuttamaan tapahtumia, koulutuksia ja festivaaleja. Näiden avulla muotoilua ja sen käyttöä oppimisen välineenä on saatu tuhansien ihmisten ulottuville.
W: Olette jo julkaisseet mm. Mutku – muotoilukasvatusta peruskouluun -oppaan sekä sitä täydentävät mediavihkon ja sketchbookin. Onko lisää julkaisuja suunnitteilla? Tai mitä muuta teillä on mietittynä tulevaisuuteen?
MS: Juuri julkaistu MUTU -muotoilupaketti lukioon on nyt tulossa käyttöön Suomen lukioissa ja haluamme edistää sen leviämistä ja auttaa sen hyödyntämisessä. Olemme myös mukana A&DO Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimiskeskus -hankkeessa ja toivomme, että SuoMu pääsee tämän yhteistyön kautta vaikuttamaan siihen, että saamme luotua Suomeen luovuuden keskuksen. Tässä on loistava tilaisuus olla kansainvälinen edelläkävijä ja luoda kokonaisuus, joka toisi suomalaista muotoilua ja oppimisen osaamista näkyviin. Aalto-yliopistolle kehitetty Design Learning -kurssi jatkuu neljättä vuotta ja siinä ovat mukana myös MUTKU-juniorit.
AK: Ensi vuonna aloitamme 10-vuotisjuhlasuunnittelun. Katsotaan mitä keksimme! Itse haaveilen MUTKU kakkosesta, päivitetystä peruskoulun oppaasta. Toivottavasti pääsemme pian järjestämään myös iltateetapahtumia.
W: Kertokaa lisää Lasten Designviikon PechaKucha -toteutuksessakin hyödynnettävästä Katso, Keksi, Kokeile ja Kerro -metodista.
MS: Muotoilun käyttäminen oppimisen työkaluna tuo metodi yksinkertaisesti toimii. Se tuo oppimiseen luovuutta ja iloa. Edellytyksenä on keksimällä ja kokeilemalla oppiminen. Katso, keksi, kokeile, kerro -metodi on muotoiluprosessi selkeytetyssä muodossa, oppimisen välineenä. Olemme havainneet, että muotoilulle tyypillinen työtapa, jossa oppiminen tapahtuu tutustumalla aiheeseen ja kokeilujen kautta ratkaisuun etenemällä toimii oppimisessa tehokkaasti ja innostaa oppijaa. Prosessi ei ole itseisarvo ja parhaassa tapauksessa toimii ikään kuin selkärangasta: kokeilujen ja luovan ongelmanratkaisun perustana ja taustana. Tärkeää on luottamus, onnistumisen ilo ja virheiden hyödyntäminen.
W: Oliko Lasten Designviikon Kulttuuripolku -toteutuksen kehitystyö SuoMulle tyypillinen tehtävänanto? Millainen prosessi PechaKucha -ohjeistuksen kehitys oli?
AK: Lasten PechaKuchan kehitystyö oli monella tapaa muotoilijalle hyvin tuttu tehtävänanto ja SuoMulle erittäin mieluinen! Itse aloitan tämän kaltaiset kehityshankkeet usein niin, että peilaan itseeni: millaista ohjetta itse tarvitsisin? Tähän liittyen, kärsin itse alakouluikäisestä aikuiseksi asti lamaannuttavasta esiintymisjännistyksestä. Käytän kaikkea siitä oppimaani hyväksi ja avaan kokemusten ja oman oppipolkuni kautta kertynyttä tietoa myös muille. Marilla ja minulla on tapana aloittaa piirtämällä käsin erilaisia malleja ja käsikirjoituksia. Meille se on paras tapa jäsennellä ajatuksia ja suunnitella.
W: Oletteko itse PechaKuchanneet?
AK: Haluaisin ehdottomasti kokeilla PechaKuchaamista!
MS: Olemme osallistuneet Helsinki Design Weekin PechaKucha -iltoihin vuosien varrella ja ne ovat ihan mahtavia tilaisuuksia. Olen itse esiintynyt Loviisan PechaKuchassa. Esitykseni käsitteli muotoiluoppimista.
W: Entä kenen PechaKuchan haluaisitte nähdä?
AK: Olisi mahtavaa nähdä Vivienne Westwoodin PechaKucha. Kotimaasta kuulisin mielelläni Helsingin johtavaa palvelumuotoilijaa Anni Leppästä.
MS: Listasta voisi tehdä kilometrin pituisen. Mutta ainakin olisi kiinnostavaa kuulla kirjailija Eeva Kilpeä, taiteilija Teemu Keisteriä ja Habitaren luova johtaja Laura Sarvilinnaa.
W: Mitä toivotte että kouluissa PechaKuchaavat viidesluokkalaiset oppivat tai kokevat?
AK: Toivon, että koululaisilla on PechaKuchassa hauskaa ja rentoa. Kyseessä on hyvä tapa harjoitella kuvien kautta kertomista. PechaKuchaan kuuluu myös pelillinen haaste eikä tärkeintä ole onnistua täydellisesti jokaisen kahdenkymmenen sekunnin kohdalla. Voi vain kokeilla ja ennen kaikkea oppia tarinan kertomisesta myös muilta!
Kulttuuripolku on kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteinen tavoite. Kulttuuripolun avulla luodaan yhteistyörakenteet toimialojen välille ja tavoitteena on, että jokaisella perusopetuksen alueella on luotu kulttuuripolut, joissa on toimintaa jokaiselle vuosiluokalle. Kulttuuripolun avulla varmistetaan, että perusopetuksen aikana oppilaille tarjotaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin kulttuurisisältöihin ja -tapahtumiin.
Lasten Designviikko lisää arkkitehtuurin ja muotoilun lukutaitoa: kun osaamme tunnistaa suunnittelun rakennetussa ympäristössämme, osaamme myös vaatia siltä enemmän. Muotoiluaiheinen sisältö – luovuuden kehitys, ideointi, ja ajatusten vaihto – lasten kulttuuritarjonnassa rakentaa konkreettisesti tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Lasten Designviikko järjestetään seuraavan kerran 8.–18.9.2022, mutta koululaiset voivat PechaKuchata voi koska vain. Lisäohjeet löydät täältä.