Keräily ei ole enää vain harvojen harrastus

Helsinki Design Weekin rakastettu klassikko Design Market valloittaa Kaapelitehtaan jälleen tänä vuonna 9.–10.9. Design Market on tarjonnut löytöjä kodin sisustamiseen ja vaatekaapin täydentämiseen muotoilualan kiinnostavimpien yritysten mallikappaleista ja edellisvuoden tuotteista jo lähes kahden vuosikymmenen ajan.

Kestävä kulutus on yksi HDW:n keskeisistä arvoista ja myös Design Marketin ytimessä: mukana olevat yritykset ovat aina laajalti sitoutuneet vastuulliseen tuotantoon. Tänä vuonna vastuullisuus yhdistyy ainutlaatuisiin aarteisiin, kun ensi kertaa järjestettävä Collectors’ Market -kokonaisuus tuo Design Marketin yhteyteen uniikkeja ja harvinaisia esineitä, vintagea ja rajoitettuja tuotantoeriä. Olipa kerran -vuositeeman mukaisesti nyt kerrotaan elämää nähneiden esineiden tarinat. 

Suomi on käyttänyt osansa luonnonvaroista maaliskuun loppuun mennessä jo kahtena peräkkäisenä vuonna, ja esimerkiksi vaate- ja tekstiiliteollisuus kuluttaa vuosittain jopa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Maailmassa syntyy vuosittain 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä. Kuluttajat ovat heränneet massatuotannon aiheuttamiin ongelmiin, ja kierrätyksen arvostus on kasvussa. Nuoret modifioivat second hand -tuotteita, kodin sisustuksesta kiinnostuneet metsästävät huutokaupoista löytöjä. Sosiaalisessa mediassa jaetaan tietoa vanhoista esineistä ja kauppakeskuksiin avautuu nopeaan tahtiin second hand -liikkeitä. 

Mutta onko kierrätys, ekologisten materiaaliratkaisujen etsiminen ja pienemmät tuotantoerät pysyvä osa kulutusta ja tulevaisuuttamme? 
Mikä tekee esineestä arvokkaan, mikä yhdistää vintagea ja uutta, uniikkia tuotantoa – ja minkälaisia tarinoita voi löytyä isoäidin vintiltä?

Kaksi suomalaisen muotoilun historiaan syvällisesti perehtynyttä asiantuntijaa valottaa vintagen merkitystä ja kestävämmän kulutuksen näkymiä.

Arvokkaat esineet kantavat tarinoita, jotka auttavat ymmärtämään menneisyyttämme

Aikaa kestävä muotoilu kerryttää vuosien saatossa tarinoita ja luonnetta, ja patina saa nyt myös näkyä. Vanhaan Artekin esineistöön erikoistuneessa Artek 2nd Cyclessä on huomattu vintagen kysynnän ja arvostuksen kasvu. “Meillä tämä ilmiö näkyy laajentuneena asiakaskuntana. Enää käytettyä kalustetta ei hankita kotiin pelkästään huokeamman hinnan toivossa, vaan vanhaan satsaamisella saattaa olla syvällisempikin tarkoitus. Eikä se ole enää ainoastaan nuorten ja tiedostavien kuluttajien juttu”, kertoo 2nd Cyclessä alusta asti mukana ollut muotoilun asiantuntija Antti Tevajärvi

Muotoilun asiantuntija Antti Tevajärvi työskennellyt Artek 2nd Cyclessä sen perustamisesta asti. Kuva: Suvi Kesäläinen

Jo vuonna 2006 perustetusta 2nd Cyclestä on myös tullut vuosi vuodelta vahvempi osa koko Artekin brändiä, ja vanhoja kalusteita viedään nyt ympäri maailmaa. Tevajärvi kertoo, että Artekin vanhaa tuotantoa ja muuta suomalaista muotoilua viedään nyt voimakkaasti Japanin ja Keski- ja Pohjois-Euroopan lisäksi myös Yhdysvaltoihin.

Vintage-esineissä kiehtoo niissä elävä aika, jonka ymmärrys auttaa hahmottamaan menneisyyttä ja historian eri ilmiöitä laajemminkin. Muotoilun historiaan harrastuksenaan perehtynyt Jens Beck kertoo kiinnostuksestaan: “Se, miten aika ilmenee tuotteessa ja muotoilussa, on kiehtova tapa tutustua historiaan. Se on aina asettanut rajoja, on kyseessä sitten ollut sodanaikainen materiaalipula tai uuden materiaalin löytyminen.” Historian tuntemus auttaa aina ymmärtämään myös nykyhetken ilmiöitä ja visioimaan tulevaa. Beck penääkin muotoilun historian tuomista nykyistä vahvemmin yleiseen keskusteluun ja koulutukseen. Hän itse innostui muotoilusta asuessaan Tanskassa, missä kansainvälisesti tunnustettu Danish Design oli läsnä kaikkialla, mutta löysi nopeasti suomalaisen muotoilun pariin ja ryhtyi tutkimaan sen historiaa. “Suomessa muotoilu on iso osa kansallisidentiteettiä: jos meittii Aaltoja, Gummeruksen toimintaa, Milanon vuoden 1951 triennaalia, suomalaisia funkisrakennuksia, sitä, kuinka paljon uutta sotien välissä luotiin. Muotoilusta meidät tunnetaan maailmalla.”

Jens Beck innostui muotoilusta asuessaan Tanskassa.

“Ympäristöystävällisemmän kuluttamisen lisäksi muotoiluhistorian arvostus ja tutkiminen on selkeästi yleistynyt”, toteaa myös Tevajärvi. 

”Ympäristöystävällisemmän kuluttamisen lisäksi muotoiluhistorian arvostus ja tutkiminen on selkeästi yleistynyt.”

Antti Tevajärvi

Muotoiluhistorian juhlistaminen on alusta saakka ollut Artek 2nd Cyclen ydinajatus, ja tutkimukseen myös panostetaan. 

Tevajärvi nostaa esiin kollegiaalisen yhteisön ja asialle vihikytyneiden harrastajien merkityksen työlleen. “Tahdon korostaa, että on tärkeää, että mukana on yhteisö harrastajia, keräilijöitä ja asiaan vihkiytyneitä tutkijoita, jotka löytävät paljon unohtunutta materiaalia ja tietoa. Puhun dialogista, sillä olemme oppineet paljon seuraajiltamme, saaneet tukea ja apua harrastajilta, jotka ovat viettäneet enemmän aikaa museoiden kirjastoissa. Se on todella palkitsevaa, ja tärkeä osa toimintaamme.”

Sekä Beck että Tevajärvi sanovat vintagen rahallisen arvon määrittyvän keinotekoisesti, markkinan mukaan. Molemmat näkevätkin vintagen todellisen arvon ennen kaikkea jossain muualla.


“Rahallinen arvohan määrittyy keinotekoisesti: jos esineellä on kysyntää huutokaupassa, siitä tulee arvokas. Vintagetuotteen rahallinen arvo voi joskus olla todella keinotekoinen”, Sanoo Beck. Tevajärvi puolestaan kertoo, että Artek 2nd Cycle on tuonut viime aikoina kaikkein kaupallisesti halutuimpien suunnittelijoiden rinnalle myös kaunista anonyymiä esineistöä, joka voi kiehtoa ja ihastuttaa aivan toisella tasolla. “Ymmärrys siitä, mistä tuote tulee, miksi se on sellainen kuin on ja miksi se on valmistettu niin kuin on, puhuu myös hinnan puolesta. Vastuullisesti valmistetun, kulutusta kestävän tuotteen ostaminen on hyvä teko”, perustelee Beck.

Muotoilutuotteiden aineeton arvo muodostuu monesta asiasta suunnittelusta tuotantoon ja materiaaleihin, mutta vintagen kohdalla ehkä tärkein niistä on elämä. Tai sielu, kuten Jens Beck kuvaa. “Uniikeissa vanhoissa esineissä – sellaisissakin, jotka ovat ennen olleet massatuotannossa – on paremman kuvauksen puutteessa sielu. Niissä näkyvät elämisen merkit, patina. Ne vuodet, jotka esine on elänyt, antavat sille jonkinlaisen lämmön tai sielun. Se hehkuu jotain muuta kuin uniformi valmistuote. Se on iso plussa vintagen ostamisessa.” 

Perinteinen käsitys taide- ja designkeräilijän kokoelmasta voisi näyttää esimerkiksi tältä. Tältä näytti filosofian tohtori, taidehistorioitsija Bertel Hintzen kodissa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Tarinoita korostaa myös Tevajärvi. “Ollaan valmiita näkemään enemmän vaivaa itselle tärkeän kalusteen tai kenties vaatekappaleenkin hankkimiseen, ylläpitoon ja kunnostamiseen, eikä kantavana voimana ole (enää ainakaan pelkästään) uutuuden viehätys, vaan kenties usko johonkin pysyvämpään traditioon tai suhteeseen hankitun esineen kanssa. Esineiden tarinalliset taustat syventävät kiinnostusta ja kiintymystä niihin.” Toisinaan innostus vanhoihin esineisiin saattaa sitoa myös henkilökohtaisen historian osaksi laajaa jatkumoa, mikä on omiaan lisäämään esineiden arvoa entisestään. “Ihmiset käyvät mummin ja vaarin kätköt läpi, kääntelevät lautasia ja etsivät leimoja valaisimista. Samalla opitaan taas vähän enemmän siitä ajasta”, Beck kuvaa.

Estetiikka ja kestävä ajattelutapa kulkevat käsi kädessä – kulutuspäätös kerrallaan

Koteja tahdotaan nyt sisustaa persoonallisesti ja pukeutumisessa omaan tyyliin kiinnitetään huomiota. Nopeiden trendien sijaan, joissa tavarat vaihdetaan uusiin joka sesonki, on hankintojen omalaatuisuuteen ja kestävyyteen alettu kiinnittää huomiota. Uudessa tuotannossa suositaan jälleen materiaalivalintoja, joissa on niin ikään lämpöä ja tunnetta. Muotoilua ja suunnittelutyötä arvostetaan. “Uusissa uniikeissa tuotteissa välittyy taiteilijan jatkumo. Niistäkin huomaa, että ne on tehty rakkaudella”, sanoo Jens Beck.

Antti Tevajärvi kertoo, että esimerkiksi tänä vuonna 90-vuotisjuhlaansa viettävän Artekin ikonisen 60 jakkaran tuotannossa on palattu käyttämään puuta, jossa materiaalin luonne on näkyvissä. “On pyritty selvittämään, missä vaiheessa laaduntarkkailu meni liian tiukaksi. On kuitenkin alun alkaen ajateltu, että puu on pääroolissa, eikä pelkkää vaaleaa puupintaa tarvitse yliestetisoida, vaan siellä on oksakohtia ja kauneuspilkkua. Näkökulma on palautettu hyvin vahvasti ympäristösyistä, mutta samalla mennään juurille.” Artek 2nd Cycle auttaakin Artekin tuotekehitystä tutkimuksellaan, juurille on siis palattu myös koko konseptin synnyssä. “Mitään hurjan uutta Artekin ja Aaltojen ajattomaan muotoilufilosofiaan me emme ole tuoneet. Kenties pikemminkin korostimme vain sitä, mikä Artekin traditiossa oli alusta alkaenkin ollut tärkeää: moderni, ajaton muotokieli, kauniisti aikaa kestävät materiaalit, jotka hyvin kuluneinakin ovat kiinnostavia ja ajankohtaisia.” Kestävyys yhdistääkin vanhaa designia ja uusia rajoitettuja tuotantoeriä, joissa laadukkaaseen tuotantoon panostetaan.

Artek 2nd Cyclen aarteissa on patinaa. Kuva: Artek

Vintagen saatavuuden parantuminen mahdollistaa yhä useammalle kauniiden ja persoonallisten esineiden hankkimisen. “Ihmiset ymmärtävät myös sen, että huutokaupoista tai antiikkikaupoista eivät kaikki valaisimet maksa kahta tonnia, vaan ihan tavallisellakin rahalla voi saada jotain, jolla voi erottautua, ja joka elää kauemmin, on kestänyt jo 50 vuotta ja kestää seuraavatkin”, sanoo Beck. 

Toisaalta myös uuden, arvokkaamman designin hankkiminen on mahdollista, jos tuotteisiin oikeasti panostaa, yksi kerrallaan. “Kestävämpi kulutus lähtee ymmärryksestä. Ei kaikilla tule ikinä olemaan varaa sisustaa ainoastaan eettisesti tuotetuilla design-tuotteilla, mutta jos ne edustaisivat edes kymmentä prosenttia – jos todella tavoitellaan jotain muuta kuin massakulutusta. Jos esineisiin säästää tai panostaa, niistä tulee paljon iloisemmaksi, kuin jos sisustaisi kotinsa yhdellä istumalla. Silloin jokaisella esineellä on tarina.”

Tevajärvi kertoo, että vastuullisempaan sisustamiseen panostetaan myös erilaisissa julkisissa ja kaupallisissa projekteissa, ja uuden ja vanhan tuotannon yhdistäminen näkyy tilaajien toiveissa: “Vintagea halutaan tuomaan syvyyttä yksityisiin sisustuksiin ja kaupallisiin tiloihin, ja sama muutos on hiljalleen tapahtumassa julkisenkin puolen sisustusprojekteissa. Vaikka alkuun painotimme vahvasti pelkästään Aaltojen kaikista tunnetuimpia kalusteita, nykyisin nostamme myös esiin jo hiukan unohdettujen muotoilijoiden tärkeitä töitä, ja se tuntuu palkitsevalta.”

Collector’s Market tuo muotoilun historiaa ja ymmärrystä yhä useamman saataville

Keräily ei ole enää harvojen ja valittujen harrastus. Tevajärvi on nähnyt työssään uuden keräilijäsukupolven synnyn: “Näen hirveän raikkaana sen, että museoiden ja holististen keräilijöiden rinnalle on tullut kivaa leikkisyyttä: hyvällä silmällä kuratoituja eklektisiä kokonaisuuksia.” 

Beck näkee, että Collectors’ Market madaltaa entisestään kynnystä vintagen kulutukselle.

“On hienoa, että helsinkiläisille tuodaan mahdollisuus tutustua hyvään, kauniseen ja uniikkiin valikoimaan. Samalla voidaan opettaa ihmisille, että asiat kestävät – ovat ne sitten uniikkeja, uusia asioita vai vintagea. Ne elävät myös symbioosissa keskenään.”

Jens Beck Collectors’ Marketista

Muita vintagesta ja keräilemisestä kiinnostuneita Jens Beck rohkaisee olemaan utelias ja rohkea. “Kääntelemällä niitä lautasia ja olemalla utelias voi oppia paljon. Suomalainen kirjastojärjestelmä on myös upea, voit lainata satojen eurojen kirjoja kotiin kuukaudeksi. Uskalla soittaa ovikelloja ja käydä pienissä designkaupoissa. Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet muotoilusta, antiikista ja taiteesta, tykkäävät suureksi osaksi jutella, rupatella ja kertoa lisää. Aina voi oppia.” Tevajärvi vahvistaa: “Työssäni pääsen päivittäin kauniiden asioiden äärelle ja samalla kenties silloin tällöin onnistun inspiroimaan muitakin vanhojen tavaroiden lumovoimasta.” Tevajärvi kehottaa myös tutustumaan laajasti eri muotoilijoiden töihin ja aikakausiin. “Harvinaisen, historiallisesti merkittävän esineen löytäminen ja sen taustojen selvittäminen on hurjan addiktoivaa puuhaa. Samalla hyvin yleinenkin tuolimalli saattaa kiehtoa sen patinan, rakennushistoriallisen kontekstin tai vaikka pienen detalji-tason eroavaisuuden takia. Itse innostun ajatuksesta, että esineiden yksityiskohdat usein linkittyvät johonkin laajempaan ilmiöön muotoilun historiassa, jotka avaavat jatkuvasti uusia väyliä tutkimukselle.”

Mikonkatu 9:ssä oli aikoinaan Atlas-pankki. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Beck kehottaa myös nostamaan katseensa tutussa kaupungissa “Arkipäivän muotoilua on kaikkialla. Esimerkiksi Mikonkatu 9:ssä, jossa toimii nykyään ravintola Penélope, oli aikoinaan Atlas-pankki. Rakennuksessa on aivan huikeat ovet, sisällä on ollut Arttu Brummerin suunnittelemat huonekalut, se on uskomattoman kaunis paikka. Pysähdy ja katso. Mitä enemmän oppii, sitä enemmän ymmärtää, mitä katsoo ja miksi.”

Kauneutta on kaikkialla: kuvassa Mikonkatu 9:n ovi Helsingin keskustassa. Kuva: Helsingin Kaupunginmuseo

Collectors’ Market Design Marketissa Kaapelitehtaalla 9.–10.9. klo 11–18. Vapaa pääsy. Lisätietoja Design Marketista löydät täältä.