Suomi voisi olla ihan mieletön suunnannäyttäjä keksimällä oppimisessa, sanoo Mari Savio

Helsinki Design Weekin läheinen ja pitkäaikainen yhteistyökumppani, Suomen muotoilukasvatusseura ry eli SuoMu, juhlii tämän vuoden HDW Lasten Designviikolla 10-vuotista taivaltaan. Weekly tavoitti juhlavuoden keskeltä SuoMun perustajan Mari Savion kertomaan yhdistyksen toiminnasta ja historiasta sekä muotoilukasvatuksen monista merkityksistä ja mahdollisuuksista.

10 vuotta jaetun oppimisen iloa

“Uteliaassa mielentilassa kaikki on mahdollista. Kokeilemisen ilo ja mahdollisuus – niitä tarvitaan maailmaan kipeästi”, kuvailee muotoilukasvatuksen ydintä Suomen Muotoilukasvatusseura ry:n perustaja Mari Savio. Vuodesta 2013 saakka toimineen SuoMun perustamisen kipinä syttyi Savion toimiessa Taiteen edistämiskeskuksen Uudenmaan taidetoimikunnan muotoilukasvatuksen läänintaiteilijana. Tehtävässään läänintaiteilijana Savio sai mahdollisuuden perehtyä keskittyneesti muotoilukasvatuksen kenttään ja tutkia sen vaikutuksia Suomessa ja kansainvälisesti. Savio puhuu tosin mieluummin muotoiluoppimisesta, sillä “muotoilukasvatus kuulostaa siltä, että se on vain lapsia varten, mikä ei ole koko totuus. Muotoiluoppiminen on elinikäisen oppimisen ytimessä.”

Kartoituksen jälkeen kävi ilmi, että muotoiluoppimista oli tarjolla vain harvoille, ja Savio ryhtyi itse tuomaan luovan oppimisen työkaluja kaikkien saataville. Syntyi muun muassa peruskouluille suunnattu oppimateriaali MUTKU, joka on edelleen vapaasti käytettävissä. Myöhemmin SuoMu on kehittänyt myös MUTU-muotoilupaketin lukiolaisille. Yksi SuoMun toiminnan – ja muotoiluoppimisen – perusperiaatteista onkin jakaminen, ja kaikki kymmenen vuoden aikana kehitetty oppimateriaali on avointa ja kaikkien saatavilla. “Yksi SuoMun pääajatuksista on se, että muotoiluoppimista on kehitetty opettajien, lasten ja ihmisten kanssa: muotoilussa yksi keskeisimpiä asioita ovat osallistaminen ja asiakaslähtöisyys.” Oppimateriaalit on siis kehitetty trial and error -metodein, ja niiden tarkoitus on antaa opettajille ja oppilaille välineitä, joita voi itse soveltaa.

SuoMun toiminta on 10 vuoden aikana elänyt, vaikka ydinperiaatteet ovatkin pysyneet ennallaan. Nykyään muotoiluoppimisen arvo on laajalti tunnustettu ja muun muassa kirjoitettu mukaan kansalliseen opetussuunnitelmaan. Aina näin ei ollut, vaan SuoMun alkutaival sisälsi lukemattomia tunteja talkootyötä aiheen esiin tuomiseksi. SuoMun toimintaan ovat alusta asti kuuluneet olennaisena osana osallistavat tapahtumat, joissa ihmiset pääsevät konkreettisesti kokemaan muotoiluoppimista ja tapaamaan toisia aiheesta kiinnostuneita. Esimerkiksi Savio nostaa Liikkuva linna -projektin aivan Suomun alkuajoilta ja sitä kehittäneet Laura Pokelan, Essi Rämän ja Oona Niemelän. Kiertävä tapahtumakonsepti konkretisoitui muun muassa ompeluseuroina, joissa ihmiset saivat itse suunnitella ja toteuttaa omia projektejaan muotoilijoiden avustuksella. “Tapahtumapuoli on aina haluttu pitää sellaisena, että se on kaikille vauvasta vaariin ja mummoon. Mahtava lisäarvo on ollut se, että ihmiset pääsevät protoilemaan ja kokeilemaan vapaan tekemisen kautta. Sloganimme onkin ‘astu suunnittelijan saappaisiin’”. 

SuoMun tapahtumakonseptit elävät nyt koronavuosien jälkeistä renessanssia, ja muun muassa matalalla kynnyksellä muotoilukasvatuksesta ja muotoiluoppimisesta kiinnostuneita yhteen kokoava Iltatee-tapahtumasarja on saanut jatkoa.  “Olemme suuntautuneet nykyään paljon siihen, että haluamme tuoda eri aiheesta kiinnostuneita tahoja yhteen ja toisaalta herättää kiinnostusta sellaisissa, jotka eivät ole vielä kuulleet muotoiluoppimisesta.”

SuoMun jäsenistö koostuu pääosin muotoilijoista ja opettajista, mutta mukana on myös käsityöalan ammattilaisia sekä markkinointi- ja kulttuurialan toimijoita. Savio painottaa kymmenen vuoden aikana mukana olleiden ammattilaisten merkitystä. ”Haluaisin kiittää kaikkia näiden vuosien aikana mukana olleita suomulaisia! Paula Susitaival, Anna Kokki, Arja Taskinen, Viivi Lehtonen ja monet muut aktiivit ovat vuosia puurtaneet ihan vapaaehtoispohjalta ja käyttäneet tuhansia tunteja omaa aikaansa ja osaamistaan asian hyväksi.” Käytännön osallistavista, muotoilukasvatuksen tunnettuutta lisänneistä yleisötapahtumista on pikkuhiljaa siirrytty kohti yhteistyöhön perustuvaa toimintaa ja verkostojen kehittämistä. “Olemme pyrkineet kylvämään tätä itua eri paikkoihin ja toimimaan yhä enemmän yhteistyössä esimerkiksi oppilaitosten kanssa. Olemme muun muassa ehdottaneet ja suunnitelleet Aalto-yliopistoon Design learning -kurssin, jota on pyöritetty nyt viisi vuotta. Rakennamme verkostoa, jaamme tietoa ja testaamme olemassa olevia välineitä ihan käytännössä.” 

Yksi tärkeä etappi saavutettiin, kun muutama vuosi SuoMun perustamisen jälkeen Arabian peruskoulu muuttui muotoilupainotteiseksi. SuoMu oli luonnollisesti mukana kouluttamassa opettajia ja auttamassa hanketta alkuun. “Arabiassa opettajat kehittävät koulua ja muotoilun menetelmiä opetuksessa ihan mielettömän hienosti. Muotoiluprosessi on Arabiassa kaiken oppimisen ytimessä: jopa riitojen ratkaisuja keksitään muotoilun välineiden avulla”, Savio kertoo.

Työkaluja oppimiseen ja uuteen ajatteluun ihan kaikille

Oikeastaan SuoMun juuret juontavat aikaan paljon ennen Savion läänintaiteilijuutta tai tutkimuksia pedagogisiin teorioihin: hänen lapsuuteensa. “Molemmat ukkini olivat kirvesmiehiä, ja pienenä minusta oli parasta, kun ukki väsäsi kaikkea verstaassa ja sain pyöriä siinä mukana – kunhan en tunkenut itseäni sirkkeliin – ja katsoa, kun hän teki kaikenlaista. Lapselle se oli kiinnostavinta, mitä voi olla.” Isoisän työskentelyn seuraaminen on synnyttänyt Saviossa kiinnostuksen tekemiseen. 

“Olen aina ollut kiinnostunut tee se itse -kulttuurista. Minua kiinnostaa ihmisten kanssa tekeminen ja tekemisen kautta muotoilu.”

Mari Savio

Kun Savio sai omia lapsia, hän tahtoi taata heille välineet tekemiseen ja kokeiluun. “Uskon siihen, että ei tuputeta liikaa valmista. Mietin, miten luoda lapselle kipinä siihen, että hän alkaa itse tekemään, väsäämään ja testaamaan juttuja? Jos pystyy luomaan uteliaan mielentilan, silloin kaikki on mahdollista, ja se on kaiken oppimisen pohja. Tarvitsemme tähän maailmaan kipeästi mahdollisuuksia kokeilulle. Valmiiksi pureskeltu ei kehitä mitään.” Savion mukaan salliva kokeilemisen ilmapiiri pitäisi tuoda nimenomaan kouluihin. “Yksi iso ero muotoiluoppimisen ja perinteisen oppimisen välillä on se, että muotoiluoppimisessa tekeminen aina jaetaan. Ja siinä on se taika. Mitä ikinä opitaankin, prosessia katsotaan taaksepäin, että ‘tällaisen asian opin, ja näin se opittiin’. Kun alusta asti tietää, että opittu pitää jakaa lopuksi muille, tai vaikkapa opettaa se alemmille luokille, niin oppiminen muuttuu täysin erilaiseksi. Kun tavoite on, että opit jakaaksesi.” 

Yhdessä tekeminen on niin ikään muotoilulle ominaista: “Muotoilussa ja muotoiluoppimisessa kehitetään yhdessä ajattelun, yhdessä kehittämisen ja yhdessä keksimisen taitoja”, Savio summaa.

Muotoilun ytimessä oleva protoilu on yksi muotoiluoppimisen tärkeimmistä käytännön työkaluista. “Protoilun nerokkuus on aina kiinnostanut minua. Muotoilijana itse teen tuhat kertaa parempaa jälkeä, kun pääsen protoilemaan”, kertoo vaatesuunnittelijanakin toiminut Savio. Protoiluun liittyvät oleellisesti myös virheet ja niistä hyötyminen: keksimisen ja protoilun lähtökohta on luoda jotain nähdäkseen, mitä tulisi parantaa. “Jos jonkin asian pitää onnistua kerralla ja olla varman päälle, se sulkee automaattisesti pois luovuuden, rohkean ajattelun ja minkään vähänkään nerokkaamman”, Savio kuvailee. 

Hänen näkemyksensä mukaan kouluihin pitäisi tuoda luovaa ajattelua ja vapaata uteliaisuutta. 

Tulisi kysyä, “miten tämä kannattaisi tehdä?” nykyisen mallin sijaan, jossa kysytään “miten tämä kuuluu tehdä?”.

Kehittämisessä ja luovassa ajattelussa piilevät aseet myös laajempaan ajattelutavan murrokseen. Savio sanoo, että muotoiluoppiminen ei itsessään ole mitenkään monimutkaista, vaan “tekemisen tapaa muutetaan: Ei tehdä protokollan mukaan, vaan ruokitaan uteliaisuutta ja omaa, vapaata ajattelua.” 

Kyse onkin siis ennen kaikkea näkökulman muutoksesta. 

“Jos kaikilla ihmisillä tässä maailmantilanteessa olisi sellainen tahtotila, jossa asioita pyrittäisiin kehittämään ja ajateltaisiin koko ajan, miten niitä voisi korjata ja parantaa, se olisi mullistavaa, koska silloin ajattelutapa muuttuisi dramaattisesti passiivisesta, distraktiivsesta tai lamaantuneesta aktiiviseen – sellaiseen, jossa ympäristössä nähtäisiin asioita, jotka voisi ratkaista tai tehdä toisin.” Ajatusmalli voisi tuoda uudenlaista toivoa etenkin nuorten elämään. “Se, mitä nuorille ja lapsille pitäisi antaa, on toivon välineitä”, visioi Savio. “Että aina voi yrittää. Joskus se onnistuu ja – tämä on kaikista tärkein – ei se haittaa, jos ei onnistukaan, yritetään uudestaan. Jos nuoret kokevat, että he eivät voi asioille mitään, niin silloin pistetään ovet kiinni.”

Kestävää kulutusta ja kansainvälisiä näkymiä – seuraavat 10 vuotta muotoiluoppimista

SuoMun motto “Astu suunnittelijan saappaisiin” tuo esiin yhden muotoiluoppimisen keskeisistä ajatuksista: sen lisäksi, että se tuo luovuutta ja muotoilun metodeja oppimiseen, se lisää ymmärrystä suunnittelusta ja kestävästä muotoilusta: mitkä asiat on suunniteltu kestävästi, mitä ei olisi koskaan pitänyt tuottaa. “Maailma on täynnä roinaa, jota ei olisi koskaan pitänyt muotoilla tai ikinä pitänyt valmistaa. Sen kriittisen näkökulman, kysymyksenasettelun ja ajattelutavan tuominen kaikille ihmisille on keskeistä: kuinka tehdä asiat fiksummin? Kuinka tehdä asiat paremmin?” Muotoiluoppimisen työkaluja ja näkökulman muutosta voisi hyödyntää siis myös kestävämpään elämään ja ajattelumalliin.

Ehkä kestävämpi tulevaisuus onkin yksi syy siihen, miksi muotoiluoppiminen on alkanut näkyä ja vaikuttaa eri organisaatioissa ja oppilaitoksissa. Savio kiittää muita toimijoita ja yhteistyötä tärkeistä uudistuksista. “Emmehän me ole yksin tätä tekemässä, onneksi, ja työ alkaa pikkuhiljaa näkyä esimerkiksi Helsingin kaupungin strategiassa ja monien koulujen opetussuunnitelmissa – joissakin todella isosti, kuten Arabiassa. Muotoiluoppiminen alkaa näkyä strategisella tasolla jo sellaisissa asioissa, joista en ihan itsekään edes tiedä.”

Kysyttäessä seuraavista kymmenestä vuodesta SuoMun toiminnassa Savio ryhtyy puhumaan isosta pensselistä, mutta palaa nopeasti käytännön tekemisen merkitykseen ja korostaa kaksitahoista vaikuttamisen mallia. “Tuntuu, että monet tahot lähtevät tekemään ylätasolla töitä, mutta me tahdomme tehdä asioita sillä tasolla, että ollaan esimerkiksi tiiviisti lasten kanssa tekemistä. Pidämme todella tärkeänä sitä, että tämä on asia, joka leviää myös ruohonjuuritasolla, ja opettajien rooli on ihan olennainen: jotkut lapset oikeasti voivat saada uutta näkökulmaa elämäänsä.” Vaikka strateginen työ on tärkeää, näkee Savio itse muotoiluoppimisen työkalujen, välineiden ja mahdollisuuksien  kehittämisen merkittävänä. Savio näkee suuren potentiaalin myös kansainvälisessä yhteistyössä, Suomi kun tunnetaan niin koulutuksen kuin muotoilun kärkimaana. “Me koemme, että Suomi voisi olla ihan mieletön suunnannäyttäjä keksimällä oppimisessa, koska tämä on muotoilun ja oppimisen maa.” SuoMu toimiikin jo nyt aktiivisesti vahvistaakseen myös kansainvälistä yhteistyötä ja muotoiluoppimisen tunnettuutta maailmalla.

SuoMun kymmenvuotisjuhlallisuudet keskittyvät Helsinki Design Weekille ja HDW Lasten Designviikkoon 9.–10.9. “HDW on aina ollut meidän leikkikaverimme, ja kaverin kanssa juhlitaan, ei yksin”, Savio sanoo. Pitkä yhteistyö HDW:n ja SuoMun välillä on sisältänyt lukemattomia tapahtumia ja iloista yhdessä tekemistä. Savio kiittelee HDW:tä muotoilun tuomisesta koko kansan saataville. “HDW on yksi iso yhteiskehittämisen festivaali, jossa ihmiset pääsevät jakamaan tekemäänsä.” 

HDW Lasten Designviikko sisältääkin runsaasti yhteistä tekemistä koko perheelle. Tänä vuonna HDW Lasten Designviikko huipentuu lasten omaan mielenosoitukseen, jossa kaupungin pienimmät asukkaat pääsevät kertomaan, miltä heidän kaupunkinsa näyttää. 

Design Marketin yhteydessä, Kaapelitehtaalla järjestetyissä työpajoissa syntyneet mielenosoituskyltit tuodaan HDW:n päätapahtumapaikka Merikorttelin pihalle omaksi kaupunki-installaatiokseen. HDW Lasten Designviikko -työpajat 9.–10.9. klo 11–18. HDW Lasten Designviikon kumppaneita ovat Tactic ja Hakola. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Helsinki Design Weekly onnittelee lämpimästi SuoMu ry:tä! Korona-aikaan HDW:n ja SuoMu ry:n yhdessä toteuttama HDW Lasten Designviikon PechaKucha -aineisto löytyy täältä. Alunperin osaksi Helsingin kaupungin Kulttuuripolkua kehitetty toteutus on kaikkien koululaisten ja lapsiperheiden vapaassa käytössä!